Elokapinan avoin kirje Suomen hallitukselle

Helsinki, 9. toukokuuta 2024

Hyvät hallitus, kaikki kansanedustajat sekä eduskunnan virkakunta

Myrsky nousee.

Aikamme suurimpia haasteita ovat ilmasto- ja ympäristökriisin konkreettinen torjunta sekä aiemman puutteellisen torjunnan aiheuttamiin haittoihin reagoiminen. Näissä olosuhteissa haluamme lähettää teille tämän kirjeen.

Kirjeen on tarkoitus rohkaista hallitusta toimimaan ilmasto- ja ympäristöhätätilan vaatimalla tavalla kriisin hillitsemiseksi. Lisäksi tarkoitus on tarjota päätösten tueksi vankkaa, tieteellistä todistusaineistoa niin ilmastotieteen kuin muidenkin tieteenalojen saralta jäsennellyssä muodossa, ja antaa samalla perustelut Elokapinan esittämille vaatimuksille. Kirjeen sisältö on seuraava:

Sisällysluettelo:

1. Johdanto: 1,5 °C ja Myrskyvaroitus
2. Ilmastojärjestelmän nykytila – 1,5 astetta on jo ylitetty
3. Planetaariset rajat rikkoutuvat yksi toisensa jälkeen
4. Jatkuvan kasvun mahdottomuus
5. Hallitus toimii ilmastolain ja omien lupaustensa vastaisesti
6. Loppu ympäristölle haitallisille tuille
7. Ilmasto- ja ympäristöoikeudenmukaisuus on välttämätöntä

Johdanto: 1,5 °C ja Myrskyvaroitus

Vuoden 2015 lopussa maailman päättäjät kokoontuivat Pariisiin sopimaan, että ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Se oli viimeinen turvalliseksi todettu raja, ja sen piti olla viimeinen raja. Mutta yksikään rikas valtio ei ottanut tavoitetta tosissaan, ja siksi olemme matkalla kohti 2,5–3 asteen lämpenemistä.

Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, 1,5 asteen raja on ylitetty ja Pariisin sopimus käytännössä katsoen rikottu. Päästöt lisääntyvät yhä ja kuumeneminen kiihtyy entisestään. Ilmastotoimien kanssa viivyttely, joka vie ilmastojärjestelmäämme yhä kauemmas tuntemattomalle vyöhykkeelle, asettaa koko planeettamme ja ihmiskuntamme mittaamattoman suuren riskin alle. Tässä uhkapelissä kyse on paitsi meidän kaikkien, myös jokaisen tulevan sukupolven elämästä.

Ilmastotutkijoiden viesti on selvä: ilmaston lämpenemisen tuhoisat vaikutukset ovat paljon nopeammat ja suuremmat kuin luulimme. Suomi rikkoo kansainvälisiä ilmasto- ja ihmisoikeussopimuksia jatkaessaan ilmaston kuumentamista ja kriisin kiihdyttämistä. Meidän on irtauduttava fossiilisista polttoaineista ja muista ympäristöä ylikuormittavista käytännöistä viipymättä.

Myöhemmin on liian myöhään: toimet elonkehämme tuhoamisen lopettamiseksi on aloitettava välittömästi. Meillä on käsissämme globaali hätätila. (1, 2)

Aikamme suurimman turvallisuusuhkan edessä omista ilmastotavoitteistamme kiinni pitäminen ei ole pelkästään ensiarvoisen tärkeää, vaan myös suoranaisesti välttämätöntä. Se on lisäksi vähintä, mitä voimme tehdä toimiaksemme solidaarisesti ja oikeudenmukaisesti globaalin etelän haavoitetuimmassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan.

Tälläkin hetkellä Suomen hallitus kuitenkin käyttää – tieteestä täysin piittaamatta – enemmän verorahoja fossiilisten polttoaineiden käytön ja kestämättömän metsätalouden edistämiseen kuin se on varannut ilmastonmuutoksen torjuntaan kokonaisuudessaan. Samalla kun maailma palaa, hallituksemme syytää vuosittain 4 miljardia euroa ympäristölle haitallisiin tukiin.

Tällaista tuhoisaa, holtitonta ja tehotonta politiikkaa ei voi hyväksyä. Vaadimme hallitukselta välitöntä korjausliikettä: ympäristölle ja ilmastolle haitalliset tuet on lopetettava. Samalla hallituksen on kerrottava totuus ympäristölle tuhoisten tukien laajuudesta, saajista ja käyttötarkoituksista. Nykyisellään monia ympäristölle haitallisia tukia ei tilastoida selkeästi, joten todellinen tukien määrä saattaa ylittää nykyiset arviot merkittävästi. Siksi kaikki tiedot tuista on julkistettava.

Oikeudenmukaisessa ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa eniten ekokriisistä kärsivät yhteisöt on asetettava etusijalle. Konkreettisesti tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että suomalaisten kulutuksesta ja tuotannosta seuraavan fossiilisten polttoaineiden etsinnän, louhinnan, tuonnin ja viennin on loputtava mahdollisimman nopeasti. Lisäksi suomalaisten kulutusperäiset päästöt on sisällytettävä nykyiseen alueellisten päästöjen mittausmenetelmään täydentäväksi indikaattoriksi.

Oikeudenmukaisuuden on oltava päätöksentekoa ohjaava arvo myös paikallisella tasolla. Samalla, kun tuetaan siirtymistä kestävämpään yhteiskuntaan, on ihmisten taloudellinen turva varmistettava ja toimittava eriarvoisuuden vähentämiseksi yhteiskunnassamme. Sosiaaliturvaa täydentävän perustulon rahoittaminen haitallisista tuista säästyneillä varoilla (yhdessä ympäristö- ja varallisuusveron avulla kerätyllä lisärahoituksella) olisi yksi keino varmistaa siirtymän oikeudenmukaisuus.

Valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että poliittinen järjestelmämme ei kykene puuttumaan ilmastokriisin aiheuttamiin valtaviin ja kiireellisiin haasteisiin riittävällä voimalla ja tarvittavalla nopeudella. Pitkäaikaiset päätökset, jotka ohjaisivat meitä kohti hiilineutraalia ja sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa, loistavat poissaolollaan. Tästä syystä vaadimme edustuksellisen demokraattisen järjestelmän laajentamista.

Tarvitaan demokraattista toimielintä, joka asettaa nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin etusijalle lyhyen aikavälin vaalitavoitteiden sijaan. Kehotamme Suomen valtiota luomaan ilmasto- ja ympäristöoikeutta käsittelevän kansalaisfoorumin, jonka tehtävänä on tehdä sitovia suosituksia toimenpiteistä hallitukselle.

Kansalaisfoorumi tarjoaa poispääsyn poliittisesta umpikujasta. Sen tarkoituksena olisi mahdollistaa laajempi kansalaisten osallistuminen ja tietoon perustuva hiilineutraalia tulevaisuutta koskeva päätöksenteko. Kansalaisfoorumi valtuuttaisi edustajat eduskunnassa ja hallituksessa toteuttamaan tehokkaita ja kattavia toimenpiteitä ilmastokriisin torjumiseksi.

Koronapandemian aika näytti, että suuretkin poliittiset muutokset ovat mahdollisia hyvin nopeasti, kun poliittista tahtoa löytyy. Poliittista tahtoa puolestaan on tapana löytyä silloin, kun vallitsevasta asiaintilasta aiheutuva häiriö kasvaa riittävän suureksi.

Historiasta tiedämme, että suurten joukkojen toteuttama kansalaistottelemattomuus on paras tapa yhteiskunnan herättämiseen ja passiivisuuden muuttamiseen toiminnaksi, ja siksi se on Elokapinan valitsema strategia muutoksen aikaansaamiseksi. Mobilisoimme kesän aikana vähintään 1 500 ihmistä Suomen historian suurimpaan kansalaistottelemattomuuskampanjaan. Sen voimalla nostamme ympäristökriisin julkisen keskustelun polttopisteeseen.

Vaadimme Myrskyvaroituksen myötä hallitukselta välittömiä toimia. Olemme valmiita jatkamaan häiriön aiheuttamista, kunnes kriisin vakavuus tunnustetaan ja ympäristölle haitalliset tuet lakkautetaan. Jos meitä ei kuulla, olemme valmiita nostamaan toiminnan tasoa, kunnes ääntämme ei voi olla kuulematta.

Jatkamme toimintaa, kunnes vaatimuksiimme vastataan. Jos mielenosoitusoikeuttamme ei kunnioiteta, olemme valmiita täyttämään kiinniottotilat, kunnes voimaamme ei voi pidättää. Ja mikäli toimintaamme yritetään tukahduttaa väkivalloin, olemme valmiita mobilisoimaan lisää ihmisiä kaduille, ja näyttämään, että tahtoamme ei voi kukistaa.

Myrsky on nousemassa, mutta meissä on voimaa kääntää sen suunta.

Ilmastojärjestelmän nykytila – 1,5 astetta on JO ylitetty

Kriittinen puolentoista asteen lämpenemisen raja ylitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Vuosi oli selvästi mittaushistorian kaikkien aikojen kuumin vuosi ja maapallon keskilämpötila murskasi kaikki aiemmat lämpöennätykset.

Tutkijoiden mukaan sekä vuoden 2023 että viimeisen 12 kuukauden keskilämpötilat ovat rikkoneet Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 °C kuumenemisen rajan (3, 4). Kaikki viimeiset yhdeksän vuotta ovat kuuluneet mittaushistorian kuumimpien yhdeksän vuoden joukkoon. Vuosi 2024 tulee olemaan – ja on tähän mennessä myös ollut – vielä entistäkin kuumempi: tammi-, helmi- ja maaliskuun keskilämpötila ylitti ajanjakson vertailulämpötilan yli 1,7 Celsius-asteella (5).

Vuoden 2023 rikkomat lämpötilaennätykset eivät olisi mahdollisia ilman fossiilisten polttoaineiden kasvavaa käyttöä, joka aiheutti jälleen ennätyssuuret hiilidioksidipäästöt. Vuosikymmenien ilmastopolitiikasta, uusiutuvien energianlähteiden teknologiakehityksestä ja kauniista tavoitteista huolimatta päästöt ovat vuosi vuodelta vain kasvaneet. Vaikka kevään ja alkukesän 2023 aikana kehittynyt El Niño -ilmiö ja ilmakehän aerosolipäästöjen vähentyminen myötävaikuttivat lämpöennätysten rikkoutumiseen (6), on pääsyy kuumenemiseen fossiilisissa energianlähteissä ja kasvavissa kasvihuonepäästöissä.

Lähes kaikki maailman valtiot ovat vuonna 2015 laaditussa Pariisiin sopimuksessa luvanneet rajoittaa ilmaston kuumenemisen alle 1,5 asteeseen ja kääntää päästöt laskuun mahdollisimman pian. Yhdenkään rikkaan maan, myöskään Suomen, toteutuneet ja luvatut ilmastotoimet eivät kuitenkaan ole lähellekään riittäviä tämän tavoitteen saavuttamisen. Etenemme edelleen kohti kolmen asteen lämpenemistä (7) ja ihmiselle elinkelvotonta planeettaa.

Tuoreimman tutkimuksen mukaan puolentoista asteen raja on merkittävä. Sen ylittymisen jälkeen maapallon ilmastojärjestelmän keikahduspisteiden ylittyminen on jo hyvin todennäköistä (8, 9).

Keikahduspisteitä ovat mm. arktisen merijään ja arktisten alueiden ikiroudan sulaminen sekä Atlantin merivirtojen romahtaminen, joilla kaikilla on myös merkittävä vaikutus Suomen ilmastoon. Alan huippututkijoiden mukaan näistä yhden tai kahden keikahtaminen saattaa aiemmin luultua suuremmalla todennäköisyydellä aiheuttaa ketjureaktion muissa ilmastojärjestelmän osissa. Samaan aikaan kun olemme jo ylittämässä 1,5 asteen vaaravyöhykettä, näitä keikahduspisteisiin liittyviä katastrofaalisia riskejä ollaan vasta sisällyttämässä IPCC:n malleihin ja kansainvälisiin hiilibudjettilaskelmiin.

Kasvava ymmärrys keikahduspisteisiin liittyvistä katastrofaalisista riskeistä on tuotava ohjaamaan kaikkea ilmastoon liittyvää päätöksentekoa. Keikahduspisteiden ylittyminen voi johtaa ilmastojärjestelmän luhistumiseen, jossa yhdenkin sen osan romahtaminen aiheuttaa katastrofimaisesti kiihtyvän kuumenemisen noidankehän. Tästä syystä Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen rajan ylittäminen ei ole ainoastaan poliittinen epäonnistuminen, vaan sillä on myös järisyttäviä seurauksia koko ihmiskunnalle.

Ilmastokriisin todellisuus on maastopaloja, tulvia, helleaaltoja, kuivuutta, sekä ruoka- ja vesipulaa. Kuumeneva ilmasto johtaa tappavien sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen ja voimistumiseen. Vuoden 2023 ennätyssuuret maastopalot, tulvat, lämpöaallot ja kuivuusjaksot olisivat olleet lähes mahdottomia ilman globaalin pohjoisen ja teollistuneiden länsimaiden aiheuttamaa ilmastokriisiä. Kriisin voimistuvat vaikutukset näkyvät siirtolaisuuden lisääntymisenä, lomakohteiden palamisena maan tasalle, luontokadon kiihtymisenä sekä öljyä tavoittelevien valtioiden aloittamina sotina. Suomessa suoraan näkyviä seurauksia ovat esimerkiksi kohonneet ruoan hinnat, lumipeitteisen ajan lyhentyminen, voimistuneet sateet ja talvitulvat sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen.

Ilmakehän lämpötilan lisäksi myös meriveden lämpötila on murskannut kaikki aiemmat ennätykset. Ennätyslämpimät merivedet aiheuttivat paljon voimakkaita hirmumyrskyjä. Meriveden lämpötila käyttäytyi vuonna 2023 poikkeuksellisesti tavalla, jota tutkijat eivät ole osanneet selittää. Tämä vuosi on alkanut vielä kauhistuttavammin – päivä päivältä meriveden keskilämpötila murskaa tilastoja ja todennäköisyyksiä (10).

Useat tieteentekijät ovat olleet julkisesti peloissaan, sillä meremme – jotka tuottavat puolet hengittämästämme hapesta ja säätelevät koko planeetan ilmastoa – ovat saattaneet siirtyä pysyvästi uuteen tilaan. Ympäri planeettaa esiintyneiden meriveden lämpöaaltojen seurauksena ekosysteemejä vahingoittui ja luonnon monimuotoisuus kärsi tuhoja, mikä aiheutti ongelmia myös kalastuksesta ravintonsa ja toimeentulonsa saaville rannikoiden köyhille ihmisille.

Uusimpien tutkimusten mukaan Grönlannin ja Antarktiksen jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt ja sulamisvauhti on aiemmin oletettua nopeampaa (11). Sulamisesta syntyvä makea vesi häiritsee merivirtoja, mikä voi jo nyt johtaa millä hetkellä hyvänsä merivirtojen romahtamiseen (12). Merivirrat, mukaan lukien Suomelle keskeinen Golfvirta, ovat elintärkeitä koko maapallon lämmönsääntelyjärjestelmälle. Niiden romahtaminen johtaisi  peruuttamattomiin muutoksiin ilmastossa (13) sekä ekosysteemien ja ruoantuotantojärjestelmien romahtamiseen (14). Jos päästöt jatkavat kasvamistaan nykyisellä tavalla, voi jäätiköiden sulaminen ja merten lämpölaajeneminen johtaa merenpinnan nousuun useilla metreillä jo tämän vuosisadan aikana. (15)

Viime vuoden hirmumyrskyt, maastopalot, tappavat helteet, vesipula ja romahtaneet sadot ovat esimakua tulevaisuudesta, johon Pariisin sopimusta noudattamalla olisi voitu vielä päästä.

Nykyisillä ilmastotoimilla lämpeneminen jatkuu kuitenkin vielä jopa yli kolmen asteen, mikä olisi ihmiskunnalle ja biosfäärille täysin katastrofaalista. Vaikka kaikki Suomen ja muiden rikkaiden maiden tulevaisuuteen suunnitellut ilmastotoimetkin toteutettaisiin, edes se ei riittäisi Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja ihmiskunnalle turvallisen tulevaisuuden saavuttamiseen.

Tutkijat ovatkin todenneet, että maapallon elossapitojärjestelmä on vaurioitunut ja planeetan tila on siirtynyt kauas turvarajojen ulkopuolelle, täysin uuden ja tuntemattoman ilmaston aikakaudelle.

Vaikka 2023 on ollut toistaiseksi mittaushistorian kuumin vuosi, tulee se valitettavasti silti jäämään historiaan yhtenä kuluvan vuosisadan kylmimmistä vuosista: jokainen vuosi tästä eteenpäin tulee olemaan entistäkin kuumempi. Nyt tulisi viimeistään olla se hetki, jolloin globaali pohjoinen ja rikkaat länsimaat heräävät taistelemaan elinkelpoisen planeetan säilyttämiseksi.

Yhteiskunnat ovat jo romahtamassa ympäri maapalloa, erityisesti köyhemmissä maissa (16). Ainoa tapa pysäyttää ilmastojärjestelmän luhistumisen aiheuttama yhteiskuntien romahtaminen on nopea ja täydellinen irtautuminen fossiilisista polttoaineista ja muista ympäristöä ylikuormittavista käytännöistä.

Koska globaalin yhteiskuntamme valtarakenteet pohjaavat halvalle fossiilienergialle, valtaapitävä ja raharikas eliitti vastustaa fossiilisista polttoaineista irtautumista viimeiseen asti. Silti jokainen asteen kymmenyskin, joka ilmastokriisissä voidaan vielä voittaa, lieventää kriisin voimakkaimpia vaikutuksia lisäten yhteiskuntien mahdollisuuksia selviytyä.

Planetaariset rajat rikkoutuvat yksi toisensa jälkeen

Tutkijat ovat määritelleet yhdeksän planetaarista rajaa, jotka edustavat ympäristön eri osa-alueita sekä määrittävät planeetan tilaa. Ne määrittelevät ihmiskunnalle turvallisen tilan toimia niin, että maapallon elämälle tärkeät biologiset, kemialliset ja fysikaaliset järjestelmät pysyvät vakaina (17). Rajojen ylittäminen asettaa ihmisen ja kaikki muut Maan elämänmuodot vaaraan. Nämä planetaariset rajat ovat rikkaiden länsimaiden toiminnan seurauksena rikkoutuneet yksi toisensa jälkeen. Maapallon elossapitojärjestelmät ovat romahtamassa.

Ilmastokriisi on ainoastaan yksi oire globaalista ekokatastrofista. Viime syyskuussa tutkijat julkaisivat artikkelin, jonka mukaan yhdeksästä planetaarisesta rajasta jo kuusi on ylitetty luonnonympäristöjen tuhoamisen ja päästöjen takia (18). Ylitettyjä rajoja ovat ilmastojärjestelmän romahduttamisen lisäksi typen ja fosforin kiertojen häiritseminen, makean veden ylikuluttaminen, luonnon monimuotoisuuden hävittäminen, metsien ja alkuperäisten ekosysteemien tuhoaminen sekä keinotekoisten kemikaalien levittäminen (19). Tutkijoiden mukaan olemme siirtyneet kauas pois ihmiskunnalle turvallisen tilan alueelta.

Erityisesti maapallon biologiset rajat on ylitetty jo pahasti: luontokato uhkaa koko elonkehää. Alkuperäisen luonnon tuhoaminen, elinympäristöjen pirstominen ja eliöpopulaatioiden romahduttaminen on johtanut monimuotoisuuskriisiin, jossa lajien edellytykset elämään tuhoutuvat ja ekosysteemit romahtavat tai siirtyvät täysin toisenlaiseen tasapainotilaan. Tärkein tekijä luontokadon taustalla on ihmisen aiheuttamat muutokset maankäytössä, merkittävimpänä metsien raivaaminen eläinperäisen tehomaatalouden, puupeltojen ja plantaasien tieltä. Myös luonnolle tuntemattomat synteettiset kemikaalit, mikromuovit ja torjunta-aineet uhkaavat ekosysteemejä ja ihmisten terveyttä.

Ilmastokriisin kiireellisyyden takia ei voida unohtaa muita planeetan toiminnan kannalta kriittisiä rajoja. Ilmastokriisi on ratkaistava nopeasti, mutta ei muiden ympäristöongelmien kustannuksella. Vaikka maailmanlaajuisesti pystyttäisiin siirtymään nopeasti uusiutuviin energianlähteisiin, emme ole vielä turvassa. Ympäristökriisi läpäisee koko elonkehän. Riittävän elämänlaadun ja ihmisten perustarpeiden turvaamisen sovittaminen planetaarisiin rajoihin vaatii fossiilisista polttoaineista luopumisen lisäksi myös ruokajärjestelmämuutoksen, energiatehokasta teknologiaa ja materiaaliseen kulutukseen perustuvan elämäntavan tuomista kohtuullisuuden rajoihin (20).

Maapallo on elävä järjestelmä, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Ihminen on vain yksi osa tätä järjestelmää. Yhteiskuntamme, kulttuurimme ja talousjärjestelmämme ovat mahdollisia ainoastaan Maan muiden elämänmuotojen ansiosta. Mikäli ne romahtavat, myös me romahdamme. Tarvitsemme kokonaisvaltaisia, systeemisiä ratkaisuja.

Jatkuvan kasvun mahdottomuus

Jatkuva kasvu on fysikaalisesti mahdotonta rajallisella planeetalla. Myös palvelutaloudessa kaikki tekemämme asiat kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja. Vaikka meillä olisi käytössämme rajaton määrä puhdasta energiaa, eksponentiaalisesti jatkuva energiankulutuksen kasvu johtaa väistämättä biosfäärin kuumenemiseen. Työtä ei voida myöskään tehostaa loputtomiin. Lisääntyvät työuupumukset, mielenterveysongelmat ja niistä johtuva työkyvyttömyys ovat oireita tästä.

Globaali kapitalismi perustuu jatkuvan kasvun tavoittelun ympärille. Sen ydinajatuksen mukaan yritysten, teollisuudenalojen ja valtiontalouksien tulee kasvaa joka vuosi riippumatta siitä, mitä se vaatii. Hyvinvointia rahoitetaan verotuloilla, eläkejärjestelmä riippuu sijoitussalkkujen kasvusta ja yritykset hakevat rahoitusta sijoittajilta, jotka ainoastaan havittelevat voittoa. Osakeyhtiölaissa yhtiöiden toiminnan ainoaksi tarkoitukseksi on määritelty voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Lyhytnäköinen voitontavoittelu voittaa jatkuvan kasvun mallissa tärkeysjärjestyksessä ihmisten terveyden tai ympäristön pitkän ajanjakson kantokyvyn. Vaikka meillä on enemmän rikkaita kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa, emme silti pysty edes Suomessa takaamaan kaikille ihmisille heidän perustarpeidensa täyttymistä.

Talous sakkaa tällä hetkellä pahasti, ja valtioiden kasvua tekohengittävä politiikka ainoastaan heikentää ekosysteemien ja ihmisten terveydentilaa. Kapitalismikritiikki on noussut myös julkiseen keskusteluun, kun sen yhteys kolonialismiin, sortoon ja ekokriisiin on alkanut tulla yhä näkyvämmäksi (21, 22).

Valtioiden kasvukeskeinen talouspolitiikka perustuu uusklassiseen taloustieteeseen, joka on ainoastaan yksi – joskin vallitseva – taloustieteen koulukunta. Uusklassinen taloustiede on rakennettu hyvin yksinkertaisille ja todelliseen historiaan perustumattomille oletuksille ihmisten käyttäytymisestä, eikä se näennäisestä rationaalisuudestaan ja matemaattisesta lähestymistavastaan huolimatta voi kuvata talouden toimintaa täydellisesti.

Uusklassisen taloustieteen teoriat sopivat ainoastaan tiettyjen, tarkkaan rajattujen markkinaongelmien käsittelyyn. Ilmasto- ja ympäristökriisi eivät noudata markkinoiden teoreettista logiikkaa vaan luonnonlakeja. Tästä syystä esimerkiksi ilmastokriisin aiheuttamia taloudellisia vahinkoja on systemaattisesti aliarvioitu (23).

Raamit, joilla taloutta mitataan, ovat jo nähneet parasta ennen -päiväyksensä. Bruttokansansantuote mittarina luotiin 1930-luvun talouslaman aikana, ja sittemmin sitä kehitettiin vastaamaan toisen maailmansodan kriisitilanteeseen. Tuolloin ei ollut väliä, kuinka monta puuta täytyi kaataa, suota ojittaa tai koskea padota, jotta talous kasvaisi. Ironista kyllä, bruttokansantuotteen kehittäjä Simon Kuznets varoitti ottamasta käsitettä laajamittaiseen käyttöön poliittisen päätöksenteon tueksi sen puutteellisuuden vuoksi (24). Bruttokansantuotteen kannalta on aivan sama, tuotetaanko aseita vai sairaanhoitoa.

Tämän vuosisadan ongelmat ovat toiset. Vallitsevasta ajatuskehikosta puuttuvat myös tulevien sukupolvien ja muunlajisten oikeudet, joita kasvupainotteinen toimintakehikkomme jatkuvasti polkee. Koska ekosysteemien toimivuudelle ei ole osattu asettaa hintaa, talouskasvua on tehty niiden kustannuksella. Todellisuudessa ekosysteemien hinnan määrittäminen on mahdotonta, sillä ne ovat täysin korvaamattomia: ilman toimivia ekosysteemeitä meillä ei ole mahdollisuuksia minkäänlaiseen yhteiskuntaan tai talousjärjestelmään.

Vihreä kasvu ja sen riittävän nopea, täydellinen irtikytkentä päästöistä ja materiaalikulutuksesta ovat harhaa (25, 26, 27). Monet tutkijat ovatkin ehdottaneet ratkaisuksi ekokriisiin kohtuutaloutta (degrowth) (28, 29). Jatkuvan kasvun ja tuoton tavoittelusta on luovuttava. Fossiilituista tulee luopua ja ekologisesti haitallisia teollisuudenaloja verottaa rankasti. Työaikoja tulee vähentää, mikä lisää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja mahdollisuutta käyttää aikaansa merkityksellisempiin asioihin. Rikkaiden talouksien tulisi hylätä ajattelu bruttokansantuotteesta talouden pääasiallisena mittarina ja siirtyä kohti ihmisten tarpeiden ja hyvinvoinnin turvaamista. Talous tulisi palauttaa takaisin välineeksi, ei tavoitteeksi. Jopa konservatiivisissa IPCC-raporteissa on mainittu kohtuutalous osana ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisua.

Meidän on purettava pinttynyt käsitys, jossa hyvinvoinnin parantaminen ja ekologisuus on asetettu vastakkain, tai jossa nämä kaksi kytketään kasvuun ja sokeaan talouden kiihdyttämiseen. Petollisen edistysuskon tai vääjäämättömän romahduksen saarnaamisen sijaan näytettävänämme on visio, joka perustuu ihmisluonnon perustavanlaatuisiin hyviin puoliin: välittämiseen, myötätuntoon, luovuuteen ja yhteistyöhön – tämä kaikki ekologisten rajojen sisällä ja sosiaalisen kestävyyden ohjaamana.

Hallitus toimii ilmastolain ja omien lupaustensa vastaisesti

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman visiossa Suomen kädenjäljen ilmastopolitiikassa luvataan olevan kokoaan suurempi (30). Niin se onkin, tosin ilmastolle tuhoisaan suuntaan. Samaan aikaan kun akuutit ympäristötoimet ovat elämän ja kuoleman kysymys, Suomi rikkoo kansainvälisiä sopimuksia ja omaa ilmastolakiaan. ”Edistyksellisen ilmastopolitiikan mallimaa” Suomi jatkaa osallistumistaan rasistiseen ja epäoikeudenmukaiseen ilmastotuhoon, jossa meidän päästöjemme seurausten kärsijöitä ovat globaalin etelän yhteiskunnat (31) ja alkuperäiskansat.

(Globaalilla etelällä tarkoitetaan maita, joissa on matala tulotaso niihin kohdistuneen historiallisen ja nykyisen globaalin eriarvoisuuden ja riiston vuoksi. Tätä historiallista ja nykyistä riistoa kutsutaan myös kolonialismiksi.)

Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite, että olisimme hiilineutraaleja vuonna 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiivisia (32). Lisäksi lakiin on kirjattu tavoitteet hiilinielujen vahvistamisesta sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Ilmastopaneeli on todennut kuitenkin, että näiltä tavoitteilta on pudonnut pohja hiilinielujen romahtamisen myötä (33), mikä edellyttää hallitukselta lisätoimia (34). Näitä toimia ei ole kuitenkaan näkynyt. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto haastoivatkin edellisen hallituksen oikeuteen ilmastolain rikkomisesta syksyllä 2022 (35).

Hallitusohjelmassa hallitus lupaa sitoutua ilmastolakiin, edistää hiilinegatiivisuutta, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja torjua luontokatoa. Hallituksen toimet ovat kuitenkin räikeästi ristiriidassa näiden lupausten kanssa (36). Bensiinin hinnan keinotekoinen alentaminen kasvattaa liikenteen päästöjä. Luontokadon pääsyyllisiin, maa- ja metsätalouteen, ei puututa. Luonnonsuojelun rahoitusta leikataan, vaikka tutkijoiden mukaan se olisi pitänyt kymmenkertaistaa. Maa- ja metsätalousministeriön ympäristönsuojeluun kohdistuvaa rahoitusta leikataan. Samaan aikaan ympäristölle haitallisia tukia varten löytyy rahaa miljardien edestä.

Hallituksella ei ole minkäänlaista ymmärrystä siitä, että ilmasto- ja ympäristökriisi on ihmiskunnalle kohtalonkysymys. Orpon hallitus harjoittaa lyhytnäköistä, populistista velkapolitiikkaa sekä kumartaa kapitalistisesti pääomalle, mikä johtaa rasistisiin ihmisoikeusrikkomuksiin. Meidän päästöjemme seurausten suurimpia kärsijöitä ovat globaalin etelän yhteiskunnat ja alkuperäiskansat. Lisäksi hallitus ei onnistu edes lupaamassaan talouden tasapainottamisessa – velkaa otetaan, jotta yhteiskunta voisi tukea miljardeilla voittoa tavoittelevien yritysten aiheuttamaa ilmasto- ja ympäristötuhoa.

Vaadimme Suomen hallitusta tekemään kunnianhimoisempaa ympäristöpolitiikkaa sekä kunnioittamaan Suomen valtion Pariisin sopimuksessa tekemiä sitoumuksia. Koska hallitus ei näytä kykenevän tähän, on meidän tehtävämme pysäyttää ilmastolain ja kansainvälisten sopimusten rikkominen kansalaistottelemattomuudella ja suoralla toiminnalla.

Loppu ympäristölle haitallisille tuille

Huolimatta selvästä ja läsnä olevasta vaarasta, Suomen hallitus tukee avokätisesti taloudellista toimintaa, joka ruokkii käynnissä olevaa ympäristökriisiä sekä estää investointeja ympäristöystävälliseen teknologiaan. Näin hallitus ei ole vain elämän vihollinen, vaan myös omien ”kilpailukyvyn parantamisesta puhtaan teknologian avulla” antamiensa lupausten pettäjä. (37)

Luontoon haitallisesti vaikuttaviin, peltopinta-alan perusteella laskettaviin maataloustukiin valtio antaa 1 200 miljoona euroa vuodessa. (38) Dieselpolttoaineen arvonlisäveron alennuksen vuoksi valtion tuloista menetetään 750 miljoonaa. (39) Lentopolttoaineen verovapaus ja kansainvälisten lentolippujen arvonlisäverottomuus kustantavat ainakin 500 miljoonaa euroa (40), kevyen polttoöljyn arvonlisäveroale 470 miljoonaa, puupohjaisten polttoaineiden verottomuus 400 miljoonaa ja matkustajalaivaliikenteen tukeminen 300 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan erilaisia rahansiirtoja veronmaksajilta ympäristöä tuhoavaan taloudelliseen toimintaan valtio rahoittaa jopa neljällä miljardilla eurolla vuodessa. (41)

Osittain ympäristölle haitalliset tuet, mm. valtion menot armeijan ylläpitokuluihin (sisältäen fossiiliset polttoaineet) ja laitosruokailuun (sisältää lihan tarjoamisen julkisissa laitoksissa), ja yritystuet, joita voi hakea moneen tarkoitukseen (esim. ”maatalouden investointituki”, mitä voi hakea turkistarhojen tai karjatilojen rakentamiseen), voivat tehdä haitallisten tukien summan vielä paljon suuremmaksi. Esimerkiksi Alankomaissa virallisesti tilastoitu 8 miljardin euron ympäristölle haitallisten tukien summa osoittautui 40 miljardin euron suuruiseksi (!) kun kaikki tämänkaltaiset tuet perattiin läpi. (42)

Ympäristöä tuhoavien tukien mittaluokasta antaa osviittaa, että pelkästään niiden tilastoitu kokonaispotti on suurempi kuin asumistuki (2 mrd. euroa) tai työttömyystuet (3,8 mrd. euroa). (43) Hallitus siis valehtelee väittämällä, että on ”pakko” leikata näistä ja muista perusturvan muodoista koska ”rahaa ei ole”. Kysymys on vain siitä, kenen hyväksi veronmaksajien rahaa käytetään.

Vuonna 2023 eniten suoria yritystukia saivat sellaiset paljon saastuttavat ja kannattavat, voittoa tavoittelevat suuryritykset, kuten UPM-Kymmene, Viking Line ja Tallink Silja, joiden omistajien voittojen lisäämiseen kyseisiä tukia käytetään. (44) Epäsuorista tuensaajista räikein esimerkki on Finnair, jonka saamat verovapaudet ja alennukset muodostavat noin 500 miljoonan euron tilastoidut lentoliikenteen tuet. (45) Ulkomaisten lentoyhtiöiden Suomessa lentopolttonaineen verovapaudesta ja kansainvälisten lentolippujen arvonlisäverottomuudesta saamia etuja ei voi tällä hetkellä luotettavasti laskea, mutta kyseessä ovat todennäköisesti myös satojen miljoonien summat. Koko EU:n tasolla lentoliikenteen tukemisen kustannukseksi on arvioitu lähes 50 miljardia euroa! (46) Lisäksi valtio rahoittaa 20 miljoonalla eurolla maakuntalentoja, joita lennetään usein lähes tyhjillä koneilla, ja jotka junaverkon kehittäminen voisi tehdä täysin tarpeettomiksi.

Yksi keskeinen ympäristölle haitallinen tuki, jonka kustannukset on lähes varmasti hinnoiteltu tilastoissa raskaasti alakanttiin, on puupolttoaineiden verottomuus. Puun energiakäytön lisääminen on merkittävässä roolissa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa. Lisääntyvien hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjen ohella hakkuiden kasvattaminen tuhoaa hiilinieluja ja vanhoja metsiä sekä aiheuttaa kiihtyvää uhanalaisten lajien häviämistä. Näille tuhoille ei ole laskettu tilastoissa hintaa.

Armeijan ja sotimisen aiheuttamaa luonnon tuhoa ei ole myöskään tilastoitu virallisissa tilastoissa. Aseelliset konfliktit aiheuttavat paitsi humanitaarisia kriisejä, myös kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Israelin hyökkäys Gazaan syksyllä 2023, joka jatkuu edelleen toukokuussa 2024. Israelin hyökkäys Gazaan ja siitä seurannut kansanmurha aiheutti pelkästään 60 ensimmäisen päivän aikana enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin 20 maata tuottaa vuodessa (47). Myös Suomi on vastuussa näistä päästöistä, sillä Suomi on tehnyt useiden vuosien ajan asekauppaa Israelin kanssa, viimeisimpänä ostamalla marraskuussa 2023 ilmatorjuntajärjestelmän 316 miljoonalla eurolla, ja siten tukenut laitonta miehitystä ja siviilien pommittamista (48).

Vaikka sodat ja muut aseelliset konfliktit saastuttavat valtavasti, suuri osa armeijoiden hiilidioksidipäästöistä syntyy kuitenkin rauhan aikana. Niihin kuuluvat armeijoiden ylläpitämisestä aiheutuvat sekä sotateollisuuden eli varusteiden ja kaluston tuottamisen aiheuttamat päästöt. Suomi on viime aikojen sotilasmenojaan suhteellisesti eniten kasvattaneiden valtioiden joukossa. Sotilasmenojen osuus Suomen BKT:sta on jo kahden edellisen vuoden (2021–2022) aikana kasvanut 32 % – vuonna 2024 Suomen puolustusmenot ovat melkein 6 miljardia euroa (49).

Suomen puolustusvälineteollisuus tahkosi vuonna 2022 ennätyksellisen liikevaihdon: liikevaihto kohosi ensimmäisen kerran yli kahden miljardin (50). Sotateollisuuden rahoituksen vähentämisen sijaan Suomen puolustushallinto päätti joulukuussa 2023 investoida 24 miljoonaa euroa raskaiden ampumatarvikkeiden tuotannon kasvattamiseen (51). Sotateollisuuden tukeminen hallituksen ihmisoikeuksia rikkovien valtioiden kanssa neuvottelemilla asekaupoilla sekä NATO-jäsenyyden edellyttämään kilpavarusteluun osallistuminen (52) ei ole välttämätöntä tai perusteltavissa turvallisuusuhkiin varautumisella.

Valtion tulee ottaa käyttöön päättäväisiä toimia ympäristölle haitallisten tukien poistamiseksi. Tämä ei ainoastaan edistäisi ilmastokriisin hillitsemistä, vaan vapauttaisi myös merkittäviä taloudellisia resursseja, jotka voitaisiin ohjata uudelleen yhteiskunnan perusturvan ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Jotta vaadittavan siirtymän vaikutukset jakautuvat oikeudenmukaisesti, on esimerkiksi hoivatyöntekijöiden ja maatalousväestön toimeentuloa reiluuden ja kriisinkestävyyden nimissä parannettava.

Tämän lisäksi esimerkiksi perustulon rahoittaminen tuista säästyneillä varoilla (sekä ympäristö- ja varallisuusveron avulla kerätyllä lisärahoituksella) olisi keino lisätä taloudellista turvaa ja vähentää eriarvoisuutta, samalla kun tuetaan siirtymistä kestävämpään yhteiskuntaan. Perustulo voisi olla täydentävänä turvana olemassa olevien sosiaaliturvajärjestelmien rinnalla, mikä tarjoaisi kaikille perustason taloudellisen turvan ilman monimutkaisia hakuprosesseja ja ehtoja. Ympäristölle haitallisten tukien poistaminen ja varojen käyttäminen perustulon kaltaisiin järjestelmiin olisi askel kohti oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta, jossa sekä ympäristö että ihmiset voivat kukoistaa.

Puoluepolitiikka ei nykyisessä muodossaan ole onnistunut vastaamaan ekokriisiin. Siksi ekokriisin torjunnassa on lisättävä demokratiaa: kasvatettava tavallisten ihmisten valtaa ja vähennettävä lobbarien, rahan ja suuryritysten vaikutusmahdollisuuksia. Erityisesti ympäristölle haitallisia tukia koskevissa päätöksissä lobbareilla ja suuryrityksillä on suhteettomasti vaikutusvaltaa.

Politiikastamme puuttuu rehellinen keskustelu siitä, mistä poliittista keskustelua valitaan kulloinkin käydä ja miksi. Poliitikot, jotka luonnollisesti pyrkivät varmistamaan äänisaaliinsa myös seuraavissa vaaleissa, eivät pysty tekemään tarvittavia, vaikeita päätöksiä, vaikka maapallomme on tulessa. Luottamuksen puute päättäjiin syventää poliittista polarisaatiota vaikuttaen kykyymme tehdä mielekästä ympäristöpolitiikkaa (53).

Poliittinen päätöksenteko on jäänyt jumiin viime vuosisadan aikaisiin keskusteluihin. Äänestäjien kiinnostusta ja toimintapainetta manipuloidaan uutisoinnilla, joka keskittyy työllisyyslukemiin. Taustalla näyttää olevan ajatus, että ympäristöpolitiikka ei olisi yhteensovitettavissa ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, vaan ympäristöpolitiikan ja ihmisten hyvinvoinnin yhteensovittaminen on täysin mahdollista planetaaristen rajojen sisällä (54).

Paikallisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi globaalia ilmasto- ja ympäristöoikeudenmukaisuutta koskevissa päätöksissä tulisi kansalaisia osallistaa monipuolisesti, jotta voidaan demokraattisesti arvioida vaadittavia toimia sekä niiden vaikutusten jakautumista. Kaikessa puntaroinnissa on otettava huomioon Suomen historialliset myötävaikutukset ympäristön pilaantumiseen johtuen Suomen kulutusperäisestä ekologisesta jalanjäljestä.

Yksi osallistamisen muoto on satunnaisotantaa hyödyntävä, koko väestöä mahdollisimman kattavasti edustava kansalaisfoorumi, jossa kansalaisten politiikkasuositukset ovat sitovia. Kansalaisfoorumin koolle kutsuminen mahdollistaisi varojen käyttöä koskevien ehdotusten laatimisen nykyistä demokraattisemmin ja oikeudenmukaisemmin.

Satunnaisotannalla koottu kansalaisfoorumi saa tietoa asiantuntijoilta ja asianomaisilta, käy keskusteluja tutkimustiedon pohjalta ja tekee sitten eduskunnalle ehdotuksia sosiaalisesti oikeudenmukaisista keinoista nopeuttaa päästövähennyksiä, pysäyttää luontokato ja lopettaa ylikulutus. Eduskunnan on käsiteltävä foorumin ehdotukset lakialoitteina vuoden kuluessa. Esimerkit ympäri maailman todistavat, että kansalaisfoorumit ovat tehokkaita poliittisesti hankalissa tilanteissa. (55)

Yhteenvetona vaadimme seuraavaa.

Elokapinan vaatimus hallitukselle: Ympäristölle ja ilmastolle haitalliset tuet on lopetettava!

• Kerro totuus: Hallituksen on laadittava tarkka selvitys maksettujen ympäristölle tuhoisten tukien laajuudesta, saajista ja käyttötarkoituksista. Kaikki tiedot tuista on julkistettava.
• Toimi nyt: Vaadimme hallitusta tekemään kaiken tarvittavan näiden tukien poistamiseksi. Vapautuva rahoitus on kohdennettava oikeudenmukaiseen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan.
• Vahvistetaan demokratiaa kansalaisfoorumilla: Kansalaiset on otettava mukaan päättämään oikeudenmukaisesta ympäristöpolitiikasta.
• Oikeudenmukainen muutos: Eniten ekokriisistä kärsivät yhteisöt on asetettava etusijalle. Paikallistasolla taas reilun siirtymän edistämiseksi tarvitaan ympäristö- ja varallisuusvaroilla kustannettua, sosiaaliturvaa täydentävää perustuloa.

Ilmasto- ja ympäristöoikeudenmukaisuus on välttämätöntä

Suomen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on tällä hetkellä tuhon politiikkaa – sen sijaan, että se pyrkisi tuhon pysäyttämiseen, se edistää tuhoa ja peittää totuuden tyhjillä lupauksilla. Ilmastokriisin vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti (56), vaan jo historiallisen sekä nykyisen kolonialistisen järjestelmän köyhdyttämät maat kärsivät sen seurauksista eniten. Planetaarinen kriisi on aiheuttanut myös meneillään olevan eläin- ja kasvikunnan massasukupuuton.

Suomessa tulee luoda uudet peruspilarit hyvälle elämälle, sillä sen lisäksi että elämäntapamme ei ole kestävä, se perustuu hiljaiselle sorrolle. Hallitus ei kuitenkaan tunnista vastuutaan ilmaston kustannuksella rakennetun talousjärjestelmän jatkuvasti kasvavasta ekologisesta ja sosiaalisesta velasta.

Planetaarinen kriisimme on kolonialismin myötä maailmaan iskostuneen maailmanjärjestyksen luoma kriisi. Kolonialismin myötä luonto muuttui alueeksi, josta luonnonvarat viedään vähäisellä käsittelyllä kansainvälistä kauppaa varten. Tästä juontaa nykyisen järjestelmämme ymmärrys työn, tuoton ja luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kolonialismi on polkenut alkuperäiskansojen elintapaa ja maailmankuvaa ja jaotellut maapallon väestön eri kategorioihin. Se on marginalisoinut sellaisen elämän, jota ei ole valjastettu pelkän tuotannon välineeksi.

Fossiiliset tuet yrityksille heijastavat kolonialistista maailmankatsomusta, jossa globaalin etelän maiden ihmisten oikeudet merkitsevät vähän. Amerikkojen valloituksen myötä maailmaan juurtunut käsitys ”roduista” mahdollisti kolonisoitujen kansojen maan ryöstön ja heidän työnsä riiston (57). Kolonialismin myötä alueelle tuodut eriarvoisuudet perustuvat kaksinapaiseen oletukseen vahvemmasta ja heikommasta sukupuolesta. Naiset ja kolonisoidut kansat nähtiin alisteisina siinä missä luontokin.

Siksi globaali epäoikeudenmukaisuus kohdistuu erityisesti feminiinisiksi määritettyihin henkilöihin (58), sekä sitä kautta heikoimmissa asemissa oleviin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin henkilöihin. Jaamme siis taistelun antirasististen ja feminististen liikkeiden, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa siinä, että planetaarinen kriisi vaatii myös nykyisten yhteiskuntajärjestelmien epäoikeudenmukaisuuden korjaamista.

Globaalin etelän maiden pysyminen luonnonvarojen vientimaina on edesauttanut nykyisten rikkaiden maiden teollistumista. Myös Suomi on hyötynyt kolonialismista sijaintinsa vuoksi. Hyvinvointimme perustuu halvalla työvoimalla, raaka-aineilla ja kaivannaismineraaleilla tuotettuihin tuloihin. Globaalien markkinoiden rajusta epäsuhtaisuudesta kertoo, että juomamme kahvi on halvempaa kuin useassa maassa, jossa kahvipapuja viljellään. Miksi sen tulisi olla niin halpaa? (59)

Kulutuksemme vaikutukset rajojemme ulkopuolella näkyvät myös niin kutsutun ”vihreän energiamurroksen” vaatiman kaivostoiminnan paikallisissa vaikutuksissa ympäristöön ja terveyteen (60). Kun ylikansalliset yhtiöt käyttävät valta-asemaansa ja siirtävät tuotannon sosiaaliset ja ympäristökustannukset paikallisyhteisöille saastuttamalla ja luonnonvaroja tuhoamalla, on kyse ympäristörasismista (61). Alkuperäiskansojen yhteisöt tai esimerkiksi afroamerikkalaiset yhteisöt ovat kärsineet kolonialistisen valtion harjoittamasta historiallisesta rasismista, mikä on tehnyt heidän elintapansa alttiimmiksi ilmasto- ja ympäristökriisin tuomille radikaaleille muutoksille. Etninen tasa-arvo sukupuolten tasa-arvon rinnalla on välttämätöntä ilmastokriisin jo aiheuttamien tuhojen korjaamisessa. (62)

Nykyinen hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä. Usein kehitysyhteistyörahoitusta puolustetaan muistuttamalla, että myös Suomi sai sotien jälkeen kehitysapua (63). Mutta kehitysyhteistyö on vain halpa ratkaisu kolonialismin luomiin ongelmiin köyhissä maissa, sillä rikkaiden maiden hyvinvointi perustuu laajalti köyhien maiden köyhyyteen. Suomi ei loista tilastoissa pelkästään ankarasti puurtavien työntekijöidensä vuoksi, vaan pikemminkin teknologiset innovaatiomme hyötyvät sijoittautumisestamme globaalissa talousjärjestelmässä, jossa köyhien maiden asukkaiden taloudellisia oikeuksia jatkuvasti poljetaan.  Kehitysyhteistyön lisäksi huomion tulee olla oikeudenmukaisuudessa.

Rikkaat maat tiedostivat uhan, joka kohtaisi niiden yrityksiä, mikäli niin kutsutut ”kehittyvät maat” olisivat päässeet suojelemaan raaka-aineitaan, mineraalejaan ja työvoimaansa. Epädemokraattisesti toimivien Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin 1980- ja 1990-luvun rakenteellisissa uudistuksissa monen Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maan täytyi avata markkinansa ulkomaisille kilpailijoille, luopua hintavalvonnasta ja rajoittaa työvoiman suojaa. Julkisiin palveluihin, kuten terveys- tai koulutuslaitokseen ja maanviljelyn tukiin ei enää ollut varaa, vaan kaiken piti mennä rikkaiden maiden antamiin lainoihin.

Arvion mukaan globaali pohjoinen ottaa vuosittain etelästä haltuunsa noin 12 miljardia tonnia materiaalisia raaka-aineita, 820 miljoonaa hehtaaria maata, yli 5 biljoonaa kilowattituntia energiaa, sekä yli 180 miljoonaa henkilötyövuotta. Tämä on arvoltaan pohjoisen hinnoittelun mukaan yli 10 biljoonaa (10 tuhatta miljardia) dollaria – riittävästi lopettamaan äärimmäisen köyhyyden 70 kertaa (64). Kehitysavun määrä globaaliin etelään on noin 200 miljardia dollaria, eli 2 % rasitteesta. (65) Maailmanpankin tietojen mukaan globaalin etelän maat puolestaan maksavat vuosittain noin 200 miljardia dollaria lainojen korkoja (66), eli saman verran kuin mitä ne saavat kehitysapua. Käytännössä kehitysapu siis menee vain lainojen korkoihin.

Mennyt terveyskriisi on syventänyt globaalin etelän velkakriisiä ja siitä juontuvaa kurjuutta (67). Viimeisen neljän vuoden aikana 4,8 miljardista köyhtyneestä ihmisestä suurimman rasituksen kantavat naiseksi määritetyt henkilöt ja historiallisesti marginalisoidut yhteisöt (68). Maailmaa ravisuttanut COVID-19-pandemia puolestaan liittyy luontokatoon ja ekosysteemien terveyteen (69). Myös pandemiat ja velkakriisi linkittyvät toisiinsa saman sortojärjestelmän kautta. Globaalin etelän velkojen mitätöiminen Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja Maailmanpankissa on välttämätön askel kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa.

Suuria ylikansallisia yrityksiä suosiva globaali markkinajärjestelmämme on myös jatkuvasti heikentänyt köyhien maiden valmiuksia vastata ilmastonmuutoksesta johtuviin kriiseihin, kuten tulviin, kuivuuteen ja poliittisiin jännitteisiin. Kolonialismin muovaamat eriarvoisuudet syventyvät ilmastokriisin edetessä. YK:n arvion mukaan ilmastonmuutoksen vuoksi kotiseudultaan siirtymään joutuneista 80 % on naisia. (70)

Samaan aikaan rikkain yksi prosentti omistaa 43 % maailman varallisuudesta ja päästää ilmakehään saman määrän hiilidioksidia kuin ihmiskunnan köyhin kaksi kolmasosaa. (71) Sen sijaan, että huomio olisi rikkaimmassa yhdessä prosentissa, poliittisia mielipiteitä muovataan siirtolaisilla. Se, että köyhyyttä ei pidetä riittävänä syynä muuttaa maasta vaan eurooppalaiset poliitikot sallivat tuhansien tai jopa kymmenientuhansien matkaanlähtijöiden hukkumisen Välimereen (72) on räikeä osoitus siitä, ettei kolonialismista koskaan olla päästykään.

Suomen tulee myöntää vastuunsa kolonialistisen mallin ylläpitämisessä ja siirtyä kohti globaalisti oikeudenmukaisempia periaatteita ympäristöpolitiikassaan. Yhteisten, mutta eriytettyjen vastuiden periaatetta (73) mukaillen jokaisella kansalla on erilaiset olosuhteet ja mahdollisuudet ilmastopäätöksiin poliittisesti, historiallisesti, maantieteellisesti ja sosiaalisesti. On vain oikeudenmukaista, että Suomi maksaa ilmastovelkansa, joka koostuu suomalaisten päästöjen historiallisista ja nykyisistä osuuksista (74). Myös velaton ilmastorahoitus yhteiskunnille, joita on aktiivisesti pidetty globaaleilla markkinoilla alakynnessä, on tarpeellinen askel kohti tehdyn vahingon hyvittämistä ja oikeudenmukaisuutta.

Lisäksi päästöjen ulkoistamisen täytyy loppua. Kulutuksemme lämmittää ilmastoa huomattavasti enemmän kuin pelkkien päästötilastojen perusteella voisi päätellä (75). Se, että esimerkiksi Kiinalla on korkeat päästöt, ei vie länsimailta vastuuta siitä, että ne ostavat tuotteita Kiinasta ja toiminnallaan lisäävät Kiinan kasvihuonepäästöjä. Samalla, kun alueellisia päästöjä vähennetään, tulee myös kulutusperäisiä päästöjä vähentää vähintään yhtä nopeasti.

Viime vuosina ja kuukausina alkaneet sodat ovat havahduttaneet suomalaisetkin siihen, että emme elä lintukodossa, vaan elämämme kytkeytyy monimutkaisten suhteiden ja historian kautta toisiin elämiin, joskus kaukana, joskus lähellä. Silti tavat, joilla Suomen hallitus vastaa eri maiden sotiin ja kriiseihin, ovat kolonialistisen maailmankuvan sävyttämiä. Niissä ihmisten elämä jaotellaan surtavaksi ja ei-surtavaksi heidän synnyinalueensa, kielensä, värinsä ja taustansa mukaan.

Samaan aikaan kun palestiinalaiset ovat kärsineet kansanmurhasta (76), Suomi hyötyy Israelin kanssa tehdystä kaupasta. Fossiilisia varantoja ja vettä löytyy palestiinalaisilta alueilta, joihin palestiinalaisilta on evätty oikeus. Israel on esittänyt itsensä luotettavana energiantoimittajana Euroopalle, joka etsii vaihtoehtoisia energiantoimittajia Venäjän tilalle (77). Vaadimme tulitaukoa Gazaan, ja kaikkia hallituksia, Suomi mukaan lukien, lopettamaan Israelin toimien tukemisen. Keskustelun tulee olla reilu ja tuoda esiin aseellisten konfliktien juurisyyt. Kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ei tule noudattaa vain silloin kuin lystää – eli vain silloin kun se Euroopalle sopii – vaan niitä tulee kunnioittaa myös silloin, kun se on vaikeaa ja mahdollisesti sisältäisi Euroopalle materiaalisia menetyksiä.

Israelin tavoin myös Suomi on asuttajakolonialistinen maa. Suomi ei ole ratifioinut alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta, joka edellyttää osapuolivaltioilta erityistoimia alkuperäiskansojen jäsenten, instituutioiden, omaisuuden, kulttuurien ja ympäristön suojelemiseksi (78). Saamenmaalla myös kilpaillaan suomalaisten maankäytön lisäämisestä tuulivoimarakentamiseen ja sähköistymisen edellyttämien kaivosmineraalien etsintää varten (79). Suomen pitää tunnustaa saamelaisten maa- ja vedenkäyttöoikeudet sekä kunnioittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan.

Ilmastokriisiä ei voi hillitä pelkillä pitkän aikavälin päästö- ja nielutavoitteilla, eikä edes vihreällä energiamurroksella. Audre Lorden sanoin ”isännän työkalut eivät pura isännän taloa”. Pelkkä vihreään teknologiaan tähtääminen on helpoin tapa olla kyseenalaistamatta etuoikeutettua asemaa maailmanjärjestyksessä, jossa teknologinen innovaatio tehdään rikkaissa maissa, ja jossa köyhien maiden ja kolonisoitujen alueiden kaivannaismineraalit, kuten valkoiseksi kullaksi kutsuttu litium, mahdollistavat ”vihreän vallankumouksen”. Asetelma on johtanut konflikteihin etenkin alkuperäiskansojen asuinalueella Andien vuoristossa Boliviassa ja Perussa, joissa kärsitään jo jäätikön sulamisesta (80).

Rauhaa rakentava maailma tarvitsee raameja, jotka eivät ole kasvu- ja kilpailukeskeisiä, ja joissa kukaan ei jää yhteisön ulkopuolelle. Yksilökeskeisen puurtamisen sijaan yhteiskunnassamme tulisi kylvää ajattelutapaa, jossa yksilö nähdään osana yhteisöä ja luontoa. Maa ei ole alue, josta otamme mitä haluamme, vaan se sisältää kaiken; luonnon kalentereita, kaikkien elävien olentojen järjestäytymistä ja parantavaa voimaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan oikeudenmukaisuus on välittämistä. Meidän ei tarvitse kuvitella parempaa tulevaisuutta, vaan voimme rakentaa sen nyt.

Lopuksi

Talouskasvulla ei ole mitään merkitystä, mikäli emme kykene täydellisesti muuttamaan ekologisen velkalaivan kurssia.  Velkamme luonnolle ei saa kasvaa enää yhtään, tai sen takaisinmaksu käy täysin mahdottomaksi. Viivyttelyn hintana on ekosysteemien ja yhteiskuntien tuho.

On aika luoda hyvää elämää kaikille, ei vain harvoille. Siksi vaadimme hallitusta tekemään kaiken tarvittavan ympäristölle haitallisten tukien poistamiseksi välittömästi. Lisäksi kutsumme kansalaiset kapinaan ympäristöoikeudenmukaisuuden puolesta ja tuhoa tuottavaa politiikkaa vastaan. Kohdistamme toimemme valtion instituutioihin, jotka jakavat ympäristölle haitallisia tukia, poliittisiin johtajiin, jotka välttelevät vastuuta, ja yrityksiin, jotka hyötyvät kärsimyksen edistämisestä.

Toimintamme on väkivallatonta, mutta suunniteltu luomaan voimakas shokkiaalto, joka kaikuu yhteiskunnan läpi pakottaen muutokseen. Pyrimme rakentamaan koalitioita kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat turvata planeettamme eri lajien hengissä säilymisen – ihmislajin mukaan lukien.

Kun myrsky lähestyy, myös meidän vastustuksemme voimistuu.

(1,5 astetta liian)
Lämpimin terveisin,

Elokapina ⧖

Lähteet ja viitteet

1. https://elokapina.fi/the-emergency/
2. https://news.un.org/en/story/2024/03/1147716
3. https://berkeleyearth.org/global-temperature-report-for-2023
4. https://climate.copernicus.eu/copernicus-2024-world-experienced-warmest-january-record
5. https://climate.copernicus.eu/copernicus-february-2024-was-globally-warmest-record-global-sea-surface-temperatures-record-high, https://climate.copernicus.eu/march-2024-10th-consecutive-record-warm-month-globally
6. https://www.nature.com/articles/s41612-024-00582-9
7. https://www.unep.org/resources/emissions-gap-report-2023
8. https://www.science.org/doi/10.1126/science.abn7950
9. https://www.nature.com/articles/s41586-023-06083-8
10. https://climatereanalyzer.org/clim/sst_daily/

11. https://essd.copernicus.org/articles/15/1597/2023/
12. https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.adk1189
13. https://www.nature.com/articles/s41586-023-06863-2.epdf
14. https://www.nature.com/articles/s41467-023-39810-w
15. https://www.pnas.org/doi/full/10.1073/pnas.1817205116
16. https://www.salon.com/2023/08/30/negligent-manslaughter-study-finds-climate-change-could-1-billion-mostly-poor-people/
17. https://www.nature.com/articles/461472a
18. https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.adh2458
19. Turvallisten rajojen sisäpuolella ovat toistaiseksi vielä aerosolipäästöt ilmakehään, merten happamoituminen ja otsonikato. Merten happamoituminen on kuitenkin ylittämässä ihmiskunnalle turvallista rajaa ilmastokriisin pahenemisen myötä ja aerosolipäästöt ovat paikallisesti ylittäneet turvallisen rajan.
20. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959652624008953

21. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010225364.html
22. https://www.apu.fi/artikkelit/talouskasvu-on-niin-pyha-tavoite-ettei-sen-hinnasta-voi-puhua
23. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14747731.2020.1807856
24. https://www.weforum.org/agenda/2021/12/stakeholder-capitalism-episode-1-a-brief-history-of-gdp/
25. https://www.researchgate.net/publication/332500379_Is_Green_Growth_Possible
26. https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/76338/42406
27. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0164733
28. https://www.nature.com/articles/d41586-022-04412-x
29. https://www.nature.com/articles/s41467-021-22884-9
30. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf

31. Globaalilla etelällä tarkoitetaan maita, joissa on matala tulotaso niihin kohdistuneen historiallisen ja nykyisen globaalin eriarvoisuuden ja riiston vuoksi. Tätä historiallista ja nykyistä riistoa kutsutaan myös kolonialismiksi.
32. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220423
33. https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/maankayttosektorin-nettonielua-on-vahvistettava-kiireellisesti/
34. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_27+2022.aspx
35. https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2022/11/1ca21a98-ilmastolakivalitus_korkeimmalle_hallinto_oikeudelle28112022-.pdf
36. https://www.sll.fi/2023/06/22/mita-hallitusohjelma-tarkoittaa-ympariston-kannalta/
37. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma/. Vrt. esim. ”Energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia luoda työtä, vientiä, talouskasvua ja hyvinvointia. Suomen kädenjälki ilmastopolitiikassa on sen kokoa suurempi. Puhdas suomalainen luonto on meille tärkeää. Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja torjumme luontokatoa…” jne.
38. Luonnonhaittakorvausten ja pinta-alaperusteisen tulotuen pyöristetty yhteissumma (2021). Viitala, E.-J., Assmuth, A., Koikkalainen, K., Miettinen, A., Mutanen, A., Wall, A., Wejberg, H. & Lehtonen, H. 2022. ”Maa- ja metsätalouden kannustinjärjestelmien ilmastovaikutukset. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 21/2022”, p. 10, vrt. p. 12: ”Pinta-alatukien maksu edellyttää korjuukelpoisen sadon tuottamiseksi tarvittavan pellon viljelykunnosta huolehtimista, mutta ei tuotetun sadon korjuuta. Tämän perusteella voidaan katsoa, että peltoalaperusteiset tuet eivät lisää suoraan maataloustuotantoa, vaan ainoastaan vähän ja epäsuorasti, mutta edellyttävät pellon viljelykunnon ylläpitämistä ja kannustavat pitämään viljelyksessä enemmän peltoalaa kuin nykyisen suuruiseen tuotantoon tarvittaisiin [...] Esimerkiksi riittävän ojituksen ylläpitäminen turvemailla lisää kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa pelto pysyisi märempänä, jolloin peltoa olisi vaikea viljellä mutta kasvihuonekaasupäästöt olisivat alhaisempia. Perustuen ehdot kannustavat ylläpitämään riittävän tehokasta kuivatusta, vaikka pelto olisi sadontuottokyvyltään heikko, esim. maan happamuuden takia.”
39. Ilmastopaneeli 2021 & WWF:n raportti “Kansalliset ympäristölle haitalliset tuet“, 2023.
40. Transport and Environment, “Airline Tax Gap Report”, 2023, p. 31. https://www.transportenvironment.org/wp-content/uploads/2023/07/tax_gap_report_July_2023_fin.pdf

41. Ilmastopaneeli 2021 & WWF:n raportti “Kansalliset ympäristölle haitalliset tuet“, 2023.
42. https://www.somo.nl/nl/fossiele-subsidies/
43. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146556/TR_21_2023_11082023.pdf?sequence=8&isAllowed=y
44. Työ- ja elinkeinoministeriön tietopalvelu, data vuodelta 2023, https://tem.fi/yritystukitietopalvelu
45. Transport and Environment, “Airline Tax Gap Report” 2023, p. 31. https://www.transportenvironment.org/wp-content/uploads/2023/07/tax_gap_report_July_2023_fin.pdf
46. Transport and Environment, “Airline Tax Gap Report” 2023, p. 4. https://www.transportenvironment.org/wp-content/uploads/2023/07/tax_gap_report_July_2023_fin.pdf
47. https://www.theguardian.com/us-news/2024/jan/09/first-thing-israel-war-gaza-immense-effect-climate-catastrophe
48. https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-191173
49. https://www.sadankomitea.fi/teema/sotilasmenot/ ; https://www.defmin.fi/ministerio/toiminta_ja_talous/puolustusbudjetti#1cccfc87
50. https://yle.fi/a/74-20035525

51. https://yle.fi/a/74-20065805
52. NATO suosittelee puolustusbudjetin olevan aina vähintään 2 % BKT:sta.
53. OECD (2020), Innovative Citizen Participation and New Democratic Institutions: Catching the Deliberative Wave, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/339306da-en
54. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959652624008953
55. https://elokapina.fi/citizens-assembly/
56. https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1816020116
57. Quijano, A. 2000 ”Coloniality of Power, Eurocentrism and Latin America” Nepantla: Views from the South 1.3 (2000) 533-580
58. Lugones, M., 2008, ”The Coloniality of Gender”, Worlds & Knowledges Otherwise, Spring Issue, myös V. Gago 2017, Neoliberalism from Below: Popular Pragmatics and Baroque economies, Duke University Press
59. https://kemikaalicocktail.fi/2020/10/suomalainen-kahvisi-on-liian-halpaa/
60. http://ilmastopaneelin-julkaisuja-2-2021-kuinka-oikeudenmukaisuus-voidaan-huomioida-ilmastopolitiikassa.pdf

61. Martinez-Alier, J. et al. 2014, ”Between activism and science: grassroots concepts for sustainability coined by Environmental Justice Organizations”, Journal of Political Ecology, Vol.21
62. https://conselho.saude.gov.br/ultimas-noticias-cns/3329-injustica-ambiental-e-racismo-a-urgencia-de-uma-abordagem-equitativa
63. https://www.maailma.net/nakokulmat/nakokulma-suomikin-on-saanut-apua
64. Hickel, J., Dorninger, Chr., Wieland, H., Suwandi, I. (Mar 2022). Imperialisi appropriation in the world economy: Drain from the global South through unequal exchange, 1990 – 2015. Global Environmental Change, Vol 73. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2022.102467
65. OECD (no date). ”Development aid rises again in 2015, spending on refugees doubles”. https://www.oecd.org/dac/development-aid-rises-again-in-2015-spending-on-refugees-doubles.htm
66. Hickel, J. 2017 The Divide: A brief guide to global inequality and its solutions, Penguin Random House UK. Lukemat peurstuvat Maailmanpankin tilastoihin vuodelta 2015. Käytämme vuoden 2015 lukuja, sillä tiedot resurssien virtauksesta pohjoiseen on kerätty vuodelta 1990 vuoteen 2015. Mennyt terveyskriisi on syventänyt kuilua entisestään.
67. https://www.brettonwoodsproject.org/2023/12/new-data-show-global-south-s-in-worst-debt-crisis-ever-with-another-lost-decade-looming/
68. https://www.weforum.org/agenda/2024/02/inequality-developing-countries-women-oxfam
69. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8580505/ ; ks. myös https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ilmastonmuutos/ilmastonmuutoksen-terveysvaikutukset/ilmastonmuutoksen-vaikutus-zoonoosien-leviamiseen ja https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/ihminen-ja-ilmastonmuutos-antavat-viruksille-siivet
70. https://www.oneearth.org/why-women-are-key-to-solving-the-climate-crisis/ ; myös https://www.infobae.com/peru/2024/03/17/crisis-climatica-agudiza-la-brecha-de-genero-en-peru-mujeres-indigenas-lideran-proyectos-y-desafian-la-falta-de-representacion/

71. https://www.g20.org/en/news/there-are-no-winners-in-the-current-globalization-crisis-says-haddad
72. https://www.npr.org/2023/06/28/1184581187/migrant-deaths-mediterranean-crossing
73. https://climatenexus.org/climate-change-news/common-but-differentiated-responsibilities-and-respective-capabilities-cbdr-rc/
74. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/10/Finlands-globally-responsible-contribution_final.pdf , https://www.carbonmap.org , https://ourworldindata.org/search?q=finland
75. Syken laskelmien mukaan vuonna 2019 Suomen alueperäiset päästöt olivat 52 miljoonaa tonnia. Kun huomioidaan lisäksi suomalainen rajat ylittävä lento- ja laivaliikenne, päästöjen kokonaismäärä kasvaa 58 miljoonaan tonniin. Kaikki taloudellinen aktiviteetti Suomessa puolestaan aiheutti 128 miljoonaa tonnia päästöjä. Päästöpotista 70 miljoonaa tonnia aiheutui tuontituotteiden tuotannosta muissa maissa sekä kuljetuksesta Suomeen. Vastaavasti vientituotteiden valmistuksesta aiheutuu Suomen rajojen sisäpuolella 55,5 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Kun tuonnin ja viennin luvut vähennetään toisistaan, Suomen ulkomaankaupan hiilitaseeksi saadaan 14,5 miljoonaa tonnia. Kotimaan loppukäyttö aiheuttaa siis 72,5 miljoonaa tonnia päästöjä. Nämä kulutusperäiset päästöt ovat merkittävästi suuremmat kuin alueperäisten päästöjen ilmoittama 52 miljoonaa tonnia. https://kauppapolitiikka.fi/kokoaan-suurempi-hiilijalanjalki/ ; ks. myös https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14693062.2013.788858
76. Toukokuun alkuun mennessä jo vähintään 14 500 lasta on kuollut Gazassa. Tämä on suurempi määrä kuolleita lapsia kuin kaikissa sodissa yhteensä viimeisen neljän vuoden aikana. https://www.msnbc.com/top-stories/latest/death-toll-children-gaza-israel-rcna143269 ; https://www.ohchr.org/en/press-releases/2024/05/onslaught-violence-against-women-and-children-gaza-unacceptable-un-experts
77. https://debtforclimatefinland.substack.com/p/dismantling-the-israeli-occupation
78. https://www.saamicouncil.net/news-archive/saamelaisneuvosto-suomen-on-korjattava-ihmisoikeusloukkaukset-ja-ratifioitava-ilo-169-sopimus
79. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2023/08/Slidedeck_Oikeudenmukaisuus_TP-7-julkaisutilaisuus_280823_slidet_FINAL.pdf ; ks. myös: https://maailmankuvalehti.fi/2024/1/pitkat/vihrean-siirtyman-hankkeet-kaventavat-alkuperaiskansojen-tilaa-avainkysymys-on-kuka-projektista-hyotyy/
80. https://fortune.com/2023/04/21/bolivia-lithium-western-extraction-indigenous-religion-world-view ; Heikkinen, A. M. (2021). Climate change, power, and vulnerabilities in the Peruvian Highlands. Regional Environmental Change, 21(3), Article 82. https://doi.org/10.1007/s10113-021-01825-8