Miten toksinen järjestelmä, hoiva, valta-asetelmien purkaminen, alkuperäiskansat, permakulttuuri ja kriisinkestävyys liittyvät Elokapinan uusiutuvaan kulttuuriin?

Blogitekstin ensimmäisessä osassa esittelin uusiutuvan kulttuurin näkyvimpiä käytäntöjä eli jaksamiseen ja yhteisön hyvinvointiin liittyviä puolia Elokapinassa. Tässä toisessa osassa käsittelen hieman uusiutuvan kulttuurin taustaa, merkityksiä ja laajempaa sisältöä.

Uusiutuvan kulttuurin taustalla on se tosiasia, että elämme toksisessa järjestelmässä, joka tuhoaa luontoa, eläimiä, ihmisiä ja elämää ylläpitäviä järjestelmiä. Sillä on taipumuksena kuluttaa loppuun ja käyttää hyväksi. Lupaa kysymättä ja elämää kunnioittamatta. Se ottaa, ottaa, ottaa, mutta ei anna takaisin. Tämä tuhoava ja itsetuhoinen järjestelmä on se syy, miksi olemme nyt keskellä ilmasto- ja ympäristökriisiä. Vaikka saisimme esimerkiksi ilmastokriisin pysäytettyä, jos taustalla vaikuttavaa myrkyllistä kulttuuria ei muuteta, löydämme itsemme aina vain seuraavasta ja seuraavasta kriisistä. On siis elintärkeää purkaa haitallista kulttuuria ja luoda tilalle jotain terveempää ja kestävämpää.

Tarvitsemme toisenlaista kulttuuria, joka perustuu hoivaan, kunnioitukseen ja huolenpitoon. Uusiutuva kulttuuri toimii monella eri tasolla:

  1. se on aktiohuolehtimista ennen aktioita, niiden aikana ja niiden jälkeen (action care),
  2. se on itsestä huolehtimista (self care),
  3. se on maasta ja maapallon asukkaista huolehtimista (earth care)
  4. ja yhteisöstä huolehtimista (community care).

Uusiutuvan kulttuurin viides elementti liittyy haitallisten valta-asetelmien purkamiseen itsessämme (decolonize yourself). Koska olemme kasvaneet tässä tuhoavassa, syrjivässä ja väkivaltaisessa järjestelmässä, olemme myös sisäistäneet monia sen haitallisista uskomuksista ja toimintamalleista. Meillä on velvollisuus ja mahdollisuus tehdä työtä sisäistettyjen vahingollisten asenteidemme purkamiseksi, jotta voimme oppia toimimaan terveemmin ja oikeudenmukaisemmin kaikkia kohtaan. Yhteisönä pyrimme purkamaan valta-asetelmia ja vallan keskittymistä, kierrättämään rooleja vallan kasautumisen ehkäisemiseksi, huomioimaan erilaisia vähemmistöjä ja luomaan turvallisempia ja saavutettavampia tiloja.

Uusiutuva kulttuuri ei suinkaan ole XR:n tyhjästä keksimä. Alkuperäiskansat ovat ymmärtäneet elämän syklisen, uusiutuvan luonteen ja eläneet harmoniassa luonnon kanssa jo vuosituhansia. Länsimainen destruktiivinen kulttuuri vain on unohtanut, ettei luonnosta (me ihmiset mukaan lukien) voi loputtomiin vain ottaa, kuluttaa ja viskata kaatopaikalle, antamatta mitään takaisin. Uusiutuvan kulttuurin periaate on selvästikin velkaa alkuperäiskansoille, jotka ovat eläneet sitä todeksi jo kauan ennen XR:ää. Vaikka alkuperäiskansat ovat vain 5 % maapallon populaatiosta, he ovat suojelleet 80 prosenttia maailman nykyisestä monimuotoisuudesta. Länsimaisella kulttuurilla on valtavasti opittavaa alkuperäiskansoilta, ja niitä on syytä kuunnella ja kunnioittaa. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat elintärkeässä asemassa luonnontuhon pysäyttämisessä.

Viljelemme parempaa maailmaa

Uusiutuva kulttuuri tarkoittaa myös sitä, että uutta terveempää kulttuuria luodaan jo tässä ja nyt, ei vasta joskus tulevaisuudessa. Riippumatta siitä, saammeko ilmaston kuumentamisen, sukupuuttoaallon ja luonnontuhon pysäytettyä vai emme. Jos saamme, tarvitsemme parempaa kulttuuria. Jos emme, tarvitsemme sitä joka tapauksessa. Se tarkoittaa, että luomme terveellisempää maailmaa ja kestävämpiä käytäntöjä vanhojen toksisten toimintatapojen tilalle jo nyt. Uusinnamme kulttuuria.

Uusiutuvalla kulttuurilla on paljon liittymäkohtia permakulttuuriin, joka liittyy maan viljelyyn ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja maaperän parantamiseen monimuotoisuuden avulla. Paitsi että permakulttuuri liittyy uusiutuvan kulttuurin maasta huolenpitämisen aspektiin, sillä on XR:n kanssa paljon muutakin yhteistä. Olen itse harjoittanut permakulttuuriviljelyä kädet mullassa jonkin aikaa eräällä yhteisökasvimaalla ja huomaan, että sieltä permakulttuurin idea leviää yhä laajemmin ajatteluuni uusiutuvasta kulttuurista.

Etymologisesti sana kulttuuri tulee latinan käsitteestä colere, joka tarkoittaa viljelemistä. Elokapinassa me luomme riistetyn ja köyhdytetyn maaperän tilalle hedelmällistä, hyvinvoivaa, monimuotoista maaperää. Viljelemme tervettä kulttuuria. Pyrimme luomaan tilaa, jossa ihmisillä ja kaikella elämällä on mahdollisuus elää, kasvaa ja kukoistaa.

Riippumatta siitä, tuottavatko ponnistelumme ekokriisin pysäyttämiseksi tulosta myöhemmin, terveellisempien toimintakulttuurien luominen joka tapauksessa tuottaa hedelmää jo nyt ja tulevaisuudessa. Elämme toiminnassamme päivittäin todeksi utopiaa rakkauteen ja myötätuntoon perustuvasta kulttuurista, jossa tehdään yhteistyötä yhteisen hyvän eteen, kommunikoidaan kunnioittavasti, välitetään ihmisistä ja muista lajeista, huolehditaan jaksamisesta ja hyvinvoinnista, puretaan aktiivisesti valtarakenteita ja pyritään siihen, että kaikilla olisi mahdollisimman hyvä ja turvallinen olla.

Nyt kun mekin länsimaissa olemme siirtyneet ekokriisin ja sen jatkuvasti eskaloituvien osakriisien aikakaudelle (äärisäät, pandemiat, sodat, katastrofit ja muut) yhä keskeisempään asemaan nousee kriisinkestävyys. Niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskuntienkin tasolla. Uusiutuva kulttuuri on myös kriisinkestävyyttä. Se on psykologisia ja sosiaalisia taitoja ja käytäntöjä, jotka lisäävät yhteisön resilienssiä, hyvinvointia ja toimintakykyä vaikeissakin tilanteissa. Se tukee psyykkistä terveyttä ja joustavuutta sekä kykyä uusintaa voimavaroja. Se on yhteistyön, välittämisen, hyvinvoinnin ja elämän viljelyä ja hoivaamista kaaoksenkin keskellä. Lisää ainakin omaa turvallisuudentunnettani tietää, että kriisien ja katastrofien iskiessä ympärillä on välittävien ja auttamishaluisten ihmisten yhteisö, jonka joukkoäly keksii kyllä keinoja tehdä hyvää, hoivata ja pitää huolta kriisienkin keskellä.

Lopuksi mainitsen vielä, että kirjan Designing Regenerative Cultures kirjoittanut Daniel Christian Wahl on esittänyt, että XR:n tulisi puhua uusiutuvista kulttuureista monikossa. Hänen mukaansa yksikkömuoto keskittyy lähinnä yhteisön sisäiseen hyvinvointiin, kun taas monikkomuoto sisällyttää ajatuksen laajenevista prosesseista, joissa eri paikoissa luodaan kuhunkin paikkaan ja kulttuuriin sopivia paikallisia uusiutuvia kulttuureita. Kyse on siis monimuotoisuudesta sen sijaan, että yksi malli siirrettäisiin sellaisenaan Isosta-Britanniasta kaikkialle maailmassa. Tämä olisikin hänen mukaansa kolonialistinen toimintatapa ja iso virhe. Britannian XR onkin ottanut Wahlin palautteen vastaan ja alkanut puhua uusiutuvista kulttuureista monikossa, regenerative cultures. Ehdotan, että myös Elokapinan olisi hyvä käydä keskustelua käsitteen käyttämisestä monikossa.

Uusiutuva(t) kulttuuri(t) on yksi kauneimpia asioita Elokapinassa. Se on käsitteenä avautunut hitaasti itselleni mutta tehnyt vähitellen yhä suuremman ja suuremman vaikutuksen. Toivoisin ihmisten tietävän siitä, ja toivoisin sen hyvien periaatteiden ja käytäntöjen leviävän Elokapinan ulkopuolelle muuallekin yhteiskuntaan. Me tarvitsemme kipeästi enemmän hoivaavia, korjaavia ja viljeleviä kulttuureita tässä maailmassa.

Jos hyvinvoivan maailman viljeleminen myötätuntoisessa yhteisössä kiinnostaa, olet sydämellisesti tervetullut mukaan Elokapinaan ja/tai uusiutuvan kulttuurin työryhmään <3

Lisätietoa uusiutuvista kulttuureista voi lukea esimerkiksi täältä (englanniksi): https://xr-regenerativecultures.org/.

Päivi Antila