Metsäkapinan vaatimukset
Metsäkapinan vaatimukset
1. Avohakkuista on luovuttava ja metsätaloudessa on siirryttävä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.
2. Metsähallituksen tulostavoitteesta on luovuttava.
3. Suomen on noudatettava EU:n biodiversiteettistrategiaa vuoteen 2030, suojeltava vähintään 30 % maapinta-alastaan, sekä kaikki jäljellä olevat vanhat metsät.
4. Metsätalouden tuet ja metsäneuvonta on suunniteltava ohjaamaan kohti ekologisesti kestävää metsänhoitoa.
5. Metsien kaavoittaminen ja raivaaminen rakennustarpeisiin sekä metsien päälle rakentaminen on lopetettava.
6. Metsien hakkaaminen lintujen pesimäaikana on lopetettava.
1. Avohakkuista on luovuttava ja metsätaloudessa on siirryttävä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.
Avohakkuista on luovuttava ekologisesti kestämättöminä. Erityisesti valtion ja kuntien on otettava tästä vastuu ja näytettävä hyvää esimerkkiä luopumalla avohakkuista pikaisesti.
Avohakkuut aiheuttavat merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, tuhoavat alueellisen metsäluonnon pitkäksi aikaa, heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja pilaavat vesistöjä.
Hakkuissa on käytettävä jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmiä. Metsätaloudessa on huomioitava luonnon monimuotoisuus, ja mm. lahopuun määrää metsissä on lisättävä.
2. Metsähallituksen tulostavoitteesta on luovuttava.
Metsähallituksen tulostavoite pakottaa Metsähallituksen ylläpitämään ekologisesti kestämättömiä hakkuumääriä.
Tulostavoitteesta on luovuttava, ja Metsähallituksen toiminnan ensisijaisena tavoitteena on oltava luonnon monimuotoisuuden, sekä metsän tarjoamien aineettomien ekosysteemipalveluiden (esim. hiilen sidonta, maisema- ja kulttuuriarvot) ylläpitäminen ja turvaaminen.
3. Suomen on noudatettava EU:n biodiversiteettistrategiaa vuoteen 2030, suojeltava vähintään 30 % maapinta-alastaan, sekä kaikki jäljellä olevat vanhat metsät.
EU:n biodiversiteettistrategian mukaan 30 % sekä EU:n maa- että merialasta pitäisi kuulua jonkinlaisen suojelun piiriin ja 10 % pitäisi olla tiukasti suojeltu.
Tällä hetkellä Suomessa on tiukasti suojeltuna vain 3 % maa-alueista ja 1 % meristä.
Suojelualueiden määrän lisäksi niiden laatua on parannettava: suojelualueita tulee olla kattavasti joka puolella Suomea, ja niihin on kuuluttava runsaasti myös tuottavaa metsämaata, ei vain kitu- tai joutomaata.
EU:n biodiversiteettistrategia kehottaa suojelemaan kaikki jäljellä olevat vanhat metsät.
Silti Suomi hakkaa vuosittain vanhoja metsiä, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä.
Suomen on lopetettava hakkuut vanhoissa metsissä, ja kehitettävä järjestelmä metsien luontoarvojen kartoittamiseksi ja tunnistamiseksi ennen hakkuiden suunnittelua.
Luonnonsuojelun määrärahat on turvattava valtion budjetissa.
4. Metsätalouden tuet ja metsäneuvonta on suunniteltava ohjaamaan kohti ekologisesti kestävää metsänhoitoa.
Metsätalouden tuet on suunniteltava ohjaamaan kohti jatkuvapeitteistä kasvatusta ja ekologisesti kestävää metsätaloutta. Yksityisten metsänomistajien on saatava tasapuolisesti tietoa kaikista metsänhoitomenetelmistä, sekä suojelumahdollisuuksista. Metsäsuunnittelun ja -neuvonnan pitää kannustaa suojelemaan monimuotoisuutta. Kunnostusojituksista on luovuttava ja heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamista on tuettava.
5. Metsien kaavoittaminen ja raivaaminen rakennustarpeisiin sekä metsien päälle rakentaminen on lopetettava.
Metsää ei saa muuttaa rakennusmaaksi. Uudisrakentaa voidaan vain rakennusmaaksi käsitellyillä alueilla. Kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa on tyydyttävä jo rakennusmaaksi käsiteltyihin alueisiin ja joutomaihin.
Metsäkato on edelleen vakava ilmiö myös Suomessa, sillä lähes 19 000 hehtaaria metsää hävitetään vuosittain raivaamalla sitä muihin tarkoituksiin. Tämä on noin 0,1 % metsäalastamme. Noin puolet metsäkadosta aiheutuu rakentamisesta ja infrastruktuurin kehittämisestä. Metsäkadosta aiheutuu noin 6 % kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä.
6. Metsien hakkaaminen lintujen pesimäaikana on lopetettava.
Pesimäajan hakkuissa tuhoutuu vuosittain kymmeniä tuhansia lintujen pesintöjä, joista osa on uhanalaisten lintujen.
Pesimäajan hakkuut rikkovat jo nykyisiä lakeja, asetuksia ja direktiivejä: Luonnonsuojelulain 39. pykälä kieltää rauhoitettujen eläinten tappamisen ja lintujen pesien tarkoituksellisen vahingoittamisen sekä eläinten tahallisen häiritsemisen erityisesti lisääntymisaikana. EU:n lintudirektiivi kieltää lintujen tahallisen häirinnän ja pesien vahingoittamisen.
Metsäkapina 12.6.2021.