Elokapinan blogi (Page 3)

Metsätaloudellisista toimenpiteistä kohti lahoamisen pyhättöjä

Viimeisen sadan vuoden kuluessa avohakkuupainotteisen metsätalouden voittokulku on romahduttanut metsäluonnon monimuotoisuuden läpi koko Suomen. Metsää sanotaan olevan enemmän kuin koskaan, mutta taimikoiden ja nuorten metsien osuus on kasvanut samalla kun vanhat, yli 140-vuotiaat metsät on hävitetty murto-osaan vuosisadan takaisesta pinta-alastaan. > Tällä hetkellä lähes kaksi kolmasosaa Suomen metsistä on alle 80-vuotiaita.

Onko kapina peruttu, koska ympäristöministeriö tilasi kansalaisraadin?

Photo by Markus Spiske [https://unsplash.com/@markusspiske?utm_source=unsplash&utm_medium=referral&utm_content=creditCopyText] on Unsplash [https://blogi.elokapina.fi/s/photos/democracy?utm_source=unsplash&utm_medium=referral&utm_content=creditCopyText] Ympäristöministeriö tiedotti [https://ym.fi/-/kansalaisraati-puntaroi-suomen-paastovahennystoimien-reiluutta-ja-tehokkuutta] maanantaina 15.3., että huhtikuussa järjestetään korkeintaan 50

Luonnonmetsä vs. puupelto

Hyvin moni luulee, että siellä missä on puita, on oikeaa metsää. Se on hyvin ymmärrettävää, sillä jo kauan valtaosa “metsistämme” on ollut nykyisenlaista talousmetsää, sellaisia puupeltoja kuin ne nyt ovat. Vuosikymmeniä kansan päähän on myös iskostettu lukuisia valheita metsistä. Aarniometsä eli luonnonmetsä on mosaiikkimainen ja kerroksellinen, luonnoltaan hyvin monimuotoinen elinympäristö.

Kirje Malmin peruskoululaisille 2078

Hyvä aikakapselin avaaja. Tätä kirjoittaessa mittaushistorian lämpimin vuosi 2020 on juuri päättynyt. Elämme ihmisten aiheuttamien lämpöennätysten aikakautta ja yli asteen verran lämmennyt ilmasto näkyy jo Suomessa etenkin talvisin. Etelä-Suomeen terminen talvi (ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi alle nollan) ei välttämättä tule, kuten kävi vuonna 2019. Kirjoitamme sinulle kertoaksemme mitä

A climate parent for a teenager?

My son is planning his future after school. He still has a couple of more years to go before university studies can become reality, but the topic is already present in his mind. Science or art, or maybe both? What would be his thing? Something that he would like and

Ihmisoikeudet velvoittavat kapinaan elämän puolesta

Päättynyt vuosi oli Suomen mittaushistorian lämpimin [https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/EltRuXy4rGloHFEAnWTXx], aivan kuten sitä edeltäneet viisi vuotta. Olemme lämmittäneet planeettaamme jo 1,2 astetta ja kriittisenä pidetty 1,5 asteen raja voi ylittyä jo muutaman vuoden kuluttua [https://yle.fi/uutiset/3-11705210]. Olemme vakaasti kurssilla kohti 3-5 astetta kuumempaa

Miten metsä meitä koskettaa.

Sureeko järkevä ihminen metsänhakkuita? Onko suru aitoa? Onko se oikeutettua? Kuinka ainutlaatuista se on? Kuuluko se vain höyrähtäneille, herkkähipiäisille? Pitäisikö tyynenä katsoa raiskioita? Tai olla huomaamatta? Entä onko sillä mitään merkitystä miten koemme? Se, mitä näemme ei voi olla vaikuttamatta. Kauneutta kohdatessaan mieli täytyy ilolla ja kokemuksella elämän merkityksellisyydestä. Mutta

Aktivistin joululahja

Keleistä huolimatta ja piittaamatta vesisateista — Joulu on taas! Nautitaan sen vahvoista perinteistä ja piparintuoksuisesta tunnelmasta. Laitetaan hetkeksi ympäristökriisit taustalle, iloitaan itsestämme, Elokapinasta, ja kaikista muista toivon tuojista maailmassa, kaikista hyvistä asioista, perheestä ja ystävistä. Iloitaan myös Luonnosta, joka on ikuisesti meitä mahtavampi. Olemmehan vain pienen pieni osa sitä. Joulu voi

Miksi ympäristöaktivismi tuntuu kiusalliselta?

Löysin lukioaikana yhteiskunnallisessa heräilemisessäni koulun kirjastosta Voima-lehden ja luin ilmakehän lisääntyvän hiilidioksidimäärän aikaansaamasta ilmaston lämpenemisestä, ja mitä se saa tulevaisuudessa aikaan, jos päästöjen tuottamista ei saada laskuun. Mieleni täyttyi synkeistä kuvista, joissa vedenpinnat nousevat, luonnonkatastrofit lisääntyvät, ja tämän seurauksena järjestäytyneet ihmisten yhteiskunnat muuttuvat epävakaisiksi ja ennakoimattomiksi. Mietin epäuskoisena voiko tuollaista

Kuinka metsiä pelastetaan?

Metsäkartoituksen menetelmillä kuka tahansa, jolla on riittävä taito ja tahto, voi pelastaa metsiä hakkuilta valokuvaamalla, kirjaamalla ylös havaintojaan ja raportoimalla. Suojeltujen lajien etsiminen metsissä on kuin salapoliisityötä. Alustavien selvitysten, kuten karttahavaintojen perusteella valikoidaan metsät, joissa käydään. Metsän luontoarvoja arvioidaan, ja havainnot valokuvataan mahdollisimman tarkasti raportointia varten. Luonnontilaisuutta arvioidaan muun muassa

Syntynyt kuluttamaan

Kantaessani kolmattatoista isoa säkkiä muovijätettä tämän vuoden sisään taloyhtiön pihalla sijaitsevaan muovinkeräysastiaan, herään tarkastelemaan kuilua, joka ammottaa itselleni hyväksi ajattelemieni arvoperiaatteiden ja arkivalintojeni välillä. Läsnä olevat tunteet ovat turhautuminen ja riittämättömyys. Olenko syntynyt kuluttamaan vai elvyttämään? Miten rakentaa elämä ympäröivän luontomme kannalta kestävälle pohjalle, tavoitteena sen elpyminen, kun on syntynyt

Elokapinan ensimmäisessä kansalaiskokouksessa etsittiin demokraattisia väyliä hiilineutraaliuteen

Sunnuntaina lokakuun 4. päivänä, Elokapinan juuri noustua dramaattisella tavalla Suomen kuumimmaksi puheenaiheeksi, Elokapinan kansalaisfoorumityöryhmä järjesti ensimmäisen avoimen kansalaiskokouksensa Senaatintorille pystytetyssä Kapinakeskuksessa. Kansalaiskokous on puntaroivan demokratian päätöksentekoelin, josta voit lukea lisää täällä [https://elokapina.fi/citizens-assembly/]. Kokous simuloi pienessä mittakaavassa sellaista kansalaisfoorumia, jota Elokapina kolmannessa vaatimuksessaan

Gandhi ei valmistanut keittoa. Mitä on kansalaistottelemattomuus?

Rauhallisten mielenosoittajien pippurisumuttamisen jälkeen kansalaistottelemattomuus, protestointikeinomme, on lyönyt läpi julkisessa keskustelussa. Meiltä kysytään vastustammeko demokratiaa, saavutetaanko tiellä istumisella mitään ja millä oikeudella me rikomme lakia. Vaikka kaikkia kysyjiä ei yhdistä vilpitön uteliaisuus, kansalaistottelemattomuuden merkitystä pitänee vähän avata. Se on tämän kirjoituksen tarkoitus. Elokapina on kansalaisliike, jota ohjaavat tietyt periaatteet ja

Miten poliisiväkivalta ja ilmastokriisi ovat osa samaa ilmiötä?

Elokapinan 3.10.2020 järjestämä ilmastomielenilmaus on nostanut esiin kysymyksen poliisiväkivallasta ja kansalaistottelemattomuuden oikeutuksesta. Tässä kirjoituksessa haluan puhua poliisiväkivallan, ilmastokriisin ja ekologisen romahduksen yhteydestä toisiinsa. Elokapinan arvoissa ja periaatteissa keskeistä on myötätunto. Toimimme väkivallattomasti yhteisen hyvän puolesta, jotta kaikella elämällä planeetallamme olisi mahdollisimman turvallinen tulevaisuus. Myötätunto onkin yksi tapa tark

Emme pyri suosituiksi tai pidetyiksi

Kansalaistottelemattomuus ja väkivallaton suora toiminta herättävät aina myös kielteisiä reaktioita, mutta se ei kerro siitä etteikö toiminta olisi tehokasta. Elokapinan Hätäjarrutus-mielenosoituksen ja katublokin viesti oli ja on: vaadimme totuuden kertomista ilmasto- ja ympäristökatastrofista, vaadimme välittömiä tekoja sanojen sijaan ja vaadimme laajennettua demokratiaa. [https://elokapina.fi/our-demands/] Katublokin tavoitteena oli aiheuttaa

"Väärin mielenosoitettu" ja muita vasta-argumentteja

Olemme viime päivinä saaneet osaksemme paljon tukea ja kannustusta, mutta myös haukkuja, kritiikkiä ja suoranaista vihaa. Moni on myös osoittanut tukensa liikkeen tavoitteelle ja jakanut huolemme ilmastokriisistä, mutta pitänyt toimintatapaamme vääränä. Haluankin siis omasta näkökulmastani avata, miksi valintamme on juuri väkivallaton kansalaistottelemattomuus, ja vastata yleisimpiin saamiimme kritiikkeihin. “Miksette osoita mieltänne

Hätäjarrutus- mielenosoitus

Jos ajattelee pelkästään mediahuomiota, Elokapinan lauantainen Hätäjarrutus-mielenosoitus [https://www.facebook.com/events/691422188140061/] oli menestys. Kaikki valtamediat kirjoittivat aiheesta ja Twitterin suosituin aihetunniste on vielä vuorokausi myöhemmin #elokapina [https://blogi.arjoranta.fi/tag:elokapina]. Keskustelu ei kuitenkaan ole keskittynyt niihin teemoihin, joita mielenosoitus pyrki nostamaan esiin, lähinnä Helsingin poliisin tekemien

Syyskapinan aikainen tilannekatsaus

Valtioiden päättäväinen toiminta koronakriisissä on laajentanut käsitystä siitä mikä on poliittisesti mahdollista. Tässä hetkessä on päivänselvää, että valtiot todella voivat tehdä rauhanomaisia mutta dramaattisia toimenpiteitä suojellakseen väestöään. Silti samaan aikaan, kun kyse on ilmastokriisistä, poliittisen järjestelmän toimettomuus käy yhä räikeämmäksi. Greta Thunbergin sanoin [https://www.theguardian.com/environment/2020/aug/

Miltä näyttää teknologia utopiassa?

Jonne Arjoranta & Ville Saarinen Useimmat visiot utopioista keskittyvät tapoihin, joilla yhteiskunta on järjestetty. Utopian voi esimerkiksi kuvitella tasa-arvoiseksi tavoilla, jotka eivät toteudu nykyisessä yhteiskunnassa. Mutta 2000-luvun yhteiskunnat ovat myös väistämättä teknologian jäsentämiä. Miltä näyttäisi teknologia utopiassa? Internetin kaltaiset teknologiat on luotu julkisella tuella ja ne ovat olleet kaikkien käytettävissä, mutta

Oodi huomiselle

Perus maanantai, löydän Teidät koolla, Hei jengi tääl on hyvä olla. Suunnitellaan kapinaa Yhdes ylös nousevaa Tunnistan sydämet, vaan en kasvoja Mut ei sillä oo väliä, joukos ollaan vahvoja. Rauhan nimis kuljetaan, väkivalta pois suljetaan. Onhan tää vakavaa mut keveydellä astellaan. Annetaan hyvän voittaa vaik vastavoimat raikaa. Yhdes ollaan vahvoja,

Ho hoi, prismakansa!

Poistukaa välittömästi maailmanlopun katsomosta. Sotilaat ja lääkärit, poliisit ja rosvot, työttömät ja työläiset, opettajat ja oppilaat, virkamiehet ja presidentit, natsit ja anarkistit, kaikkien puolueiden kannattajat, kaikkien syntien tekijät, kaikkien sukupolvien, sukupuolien ja alakulttuurien edustajat – mitä mieltä te olette ympäristön tilasta nyt 2020-luvulla? Hävettääkö? Ahdistaako? Hyvä. Mitä te vielä odotatte? Ratsuväkeäkö?

Murrosikäiselle ilmastovanhempi?

Poikani suunnittelee tulevaisuuttaan koulun jälkeen. Opiskeluun on vielä joku vuosi aikaa, mutta asia on jo nyt ajankohtainen. Tiedettä vai taidetta, vai ehkä molempia? Mikä olisi se hänen juttunsa? Juttu, joka motivoisi tarpeeksi ja josta tykkäisi? Minä tuen häntä parhaani mukaan, mutta mietin myös, miten pitkälle hän voi tulevia suunnitelmiaan toteuttaa,

Nälkälakko-blogi: Kymmenes päivä

Uudelleen julkaisemme Häiriköt-Päämajan julkaisemaa nälkälakkoblogia [https://voima.fi/hairikot/artikkeli/nalkalakko-blogi-kymmenes-paiva/]. Voit seurata nälkälakkolaisten ajatuksia ja tunnelmia kummassakin paikassa. Kymmenentenä nälkälakkopäivänämme kutsumme teitä kaikkia mukaan solidaarisuusprotestiin. Korona-aikana solidaarisuuden osoittaminen voi olla hankalaa, mutta pidämme tärkeänä osoittaa päättäjille, että ilmastokysymyksiä ei voida unohtaa nytkään. Lisäksi tärkeää on että aivan samoin

Nälkälakko-blogi: Yhdeksäs päivä

Uudelleen julkaisemme Häiriköt-Päämajan julkaisemaa nälkälakkoblogia [https://voima.fi/hairikot/artikkeli/nalkalakko-blogi-yhdeksas-paiva/]. Voit seurata nälkälakkolaisten ajatuksia ja tunnelmia kummassakin paikassa. Yhdeksäntenä nälkälakkopäivänä juttelemme ohikulkijoiden kanssa aamusta iltaan ja ihmettelemme sitä, miten syvästi tämä aihe meitä yhteisesti koskettaa. Ja mietimme asiaa oikeudenmukaisuuden kannalta. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden poht

Nälkälakko-blogi: Kahdeksas päivä

Uudelleen julkaisemme Häiriköt-Päämajan julkaisemaa nälkälakkoblogia [https://voima.fi/hairikot/artikkeli/nalkalakko-blogi-kahdeksas-paiva/]. Voit seurata nälkälakkolaisten ajatuksia ja tunnelmia kummassakin paikassa. Yö oli lämmin, joten saimme levättyä vähän paremmin. Päivän tunnelma on ollut odottava ja koko päivä meni tukimielenosoituksen järjestelyihin. Tukimielenosoittajien runsas määrä ilahdutti ja tilaisuus onnistuttiin toteuttamaan turvaetäisyyksiä noudattaen. Olimme merkinneet