Rationaalisuuden rattailla
kokka kohti katastrofia
laulaen suohon olevaisen
tunteita tuhlaamatta

Mittasuhteisiin asiat laita
kaikkien kädet veressä on
meillä vain sormenpäät
”C’est la vie” lause ajaton

Vielä vähän aikaa voi
elää huoletta huomisesta
rikkaan röyhkeydellä
hiilivetyunelmissa kylpien

Toimitusvarmuusdogmi
toimittaa varmasti
Epävarman Tulevaisuuden
kaupan päällisiksi

Kysymme kuolinvuoteillamme
kiusaannusta herättäen:
Miltä tuntuu olla Homo Sapiens
– lajinsa viimeinen?

Runo sai inspiraationsa Pekka Lundmarkin haastattelusta, jossa hän antoi ymmärtää Datteln 4 -hiilivoimalan verkkoon kytkemistä vastustavien ympäristöaktivistien olevan irrationaalisia ja operoivan realismin, faktojen ja kokonaiskuvan tuolla puolen. Runossa on tehty ruumiinavaus näennäiselle rationalismille. Se protestoi ns. "tolkun ihmisen" kädenlämpöistä suhtautumista ilmastokriisiin.