Sotekapina vaatii kasvipohjaisen ruoantuotannon edistämistä terveyden ja ympäristön puolesta

Elokapinan sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat eli Sotekapina vaativat Suomen seuraavalta hallitukselta nopeita toimia suomalaisen kasvisruokatuotannon tukemiseksi ja kasvisruuan hinnan laskemiseksi. Vaadimme, että hallitusneuvotteluissa sovitaan selkeistä toimista, joilla vauhditetaan suomalaisen ruokatuotannon siirtymää suurelta osin kasvipohjaiseksi. Ruoka on elämän keskeinen elinehto ja maatalousyrittäjät kannattelevat työllään koko kansakuntaamme. Tarkoituksemme ei ole syyllistää lihan ja maidon tuottajia tai kuluttajia vaan puolustaa parempaa maailmaa, jossa ruoka ja maatalouden hyvää tekevä potentiaali otettaisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin käyttöön. Kestävä maataloustuotanto tarkoittaa eläintuotannon radikaalia vähentämistä ja siirtymistä vähäpäästöisiin ja proteiinirikkaisiin viljelyskasveihin. On täysin nurinkurista, että tällä hetkellä Suomen maataloustukipolitiikka tukee lihatuotantoa markkinahintaan suhteutettuna enemmän kuin kasvistuotantoa. Vaadimme, että lihan ja maitotuotteiden tuotannon maataloustuet ajetaan alas ja siirretään kasvispohjaisen ruokatuotannon tukemiseen. Siirtymän tulee olla oikeudenmukainen ja nykyisten liha- ja maidontuottajien sujuva siirtymä kasvistuotantoon on turvattava valtion tarjoamalla taloudellisella tuella ja koulutuksella.

Haluamme tämän mielenilmauksen avulla tuoda näkyväksi sen tosiasian, että käsillä on hätätilanne ja meillä on kiire tehdä muutos. Olemme todella huolissamme siitä, kuinka paljon lihan ja maidon kulutus tulevaisuudessa tulee kuormittamaan terveydenhuoltoa sekä Suomessa että globaalisti, jos selkeää muutosta ruokatuotantoon ja ruuan verotukseen ei tehdä pian. Lihan ja maidon tuotanto aiheuttaa jo tällä hetkellä vakavia terveysongelmia ihmisille ainakin kolmella eri tavalla. Nämä vaikutukset voimistuvat tulevaisuudessa, jos ruokatuotannon suuntaa ei muuteta.

Ensinnäkin, lihan ja maidon tuotanto aiheuttaa nälänhätää globaalilla tasolla, kun viljelysmaata, kasteluvettä ja ihmisravinnoksikin sopivaa viljaa hukataan valtavat määrät tuotantoeläinten rehuksi. Myös suomalaista lihan ja maidon tuotantoa varten tuodaan paljon rehua ulkomailta.

Toiseksi, runsas lihan syönti ja vähäinen kasvisten määrä ruokavaliossa ovat yhteydessä suomalaisten kansallisiin terveysongelmiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpiin. Terveellinen kasviperäinen ravinto ennaltaehkäisee lukuisia sairauksia. (lähde 1, lähde 2)

Kolmanneksi, lihan ja maidon tuotanto kiihdyttävät ilmastokriisiä ja luontokatoa. Lihan ja maidon tuotanto aiheuttavat kaksinkertaisen määrän kasvihuonekaasuja kasvisruuan tuotantoon verrattuna (lähde 1, lähde 2). Ilmastokriisi aiheuttaa erilaisia vakavia terveysongelmia ja kuolemia esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Lisäksi eläinten tehotuotanto aiheuttaa myös merkittävän riskin uusille koronaviruksen kaltaisille pandemioille (lähde). Vähentämällä eläintuotantoa radikaalisti ja pienentämällä eläintilojen kokoa voimme suuremmalla todennäköisyydellä jatkossa säästyä pandemioiden aiheuttamilta kuolonuhreilta ja taloudellisilta tappioilta.

Ruokajärjestelmämme on siis kolmen globaalin kriisin keskipisteessä: terveyskriisin, ilmastokriisin ja luontokadon. Edellä mainittujen ihmisiin kohdistuvien terveysriskien lisäksi lihan ja maidon tehotuotanto myös heikentää luonnon monimuotoisuutta, rehevöittää vesistöjä sekä kuormittaa ympäristöä kemikaaleilla. Koska ruokajärjestelmällämme on suuri merkitys sekä ihmisten terveyden heikentymiseen että ympäristötuhoihin, tarvitaan maailmanlaajuisia kiireellisiä toimia yhteisen ruokavalion ja elintarviketuotannon muuttamiseksi (lähde).

Epäterveellinen ruokavalio aiheuttaa enemmän sairauksien ja kuolleisuuden riskiä kuin alkoholin, huumeiden ja tupakan käyttö yhdistettynä (lähde). Terveydenhuollon resurssien ollessa jo nyt aivan liian tiukalla meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että voimme edistää terveellisen kasvisruuan osuuden lisääntymistä suomalaisten ruokavalioissa ja näin ehkäistä terveydenhuoltojärjestelmämme ylikuormittumista. Terveellisen ruokavalion ei tarvitse olla täysin vegaaninen, mutta eläinrasvan osuuden vähentäminen keskimääräisen suomalaisen ruokavaliossa on hyvin tärkeä asia kansanterveyden kannalta.

Liha- ja maitotuotteista saatavien proteiinien korvaaminen suurelta osin kasviproteiineilla on merkittävä teko ympäristökriisin hillitsemiseksi. On siis hyvin tärkeää, että Suomen valtio tukee jatkossa yhä enemmän uusien kasviproteiinituotteiden kehitystyötä. Tällä hetkellä vain noin 41 % maailmassa viljellystä viljasta käytetään ihmisravinnoksi ja 35 % tuotantoeläinten rehuksi - jos suurempi osa viljasta käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi, tällä olisi merkittävä vaikutus maailman ruokaturvan parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi (lähde). Maailmanlaajuisesti siirtyminen kasvipohjaiseen ruokatuontantoon vähentäisi ruuantuotantoon tarvittavan maa-alueen määrää 76%:lla (lähde).

Maa- ja metsätalousministeriö epäonnistui tällä hallituskaudella yrityksessään laatia ja julkaista uskottava ilmastoruokaohjelma. Maa- ja metsätalousministeri Kurvinen on ilmastoruokaohjelmaan liittyen todennut, ettei hän usko poliitikkojen tehtävän olevan kertoa kuinka paljon lihaa ihmiset saavat syödä (lähde). Valtion maataloustuet kuitenkin tukevat lihatuotantoa markkinahintaan verrattuna suhteessa enemmän kuin kasvistuotantoa - valtion nykyinen tukipolitiikka siis kannustaa lihansyöntiin. Samalla kun lihan hinta on painettu maataloustuilla alas, kuluttaja maksaa kasvisruuasta lähestulkoon niiden oikean markkinahinnan. Veronmaksajat siis maksavat lihatuotteiden hintojen laskun (lähde).

Monipuolinen kasvisruoka ei saa olla vain keski- ja hyvätuloisten ulottuvilla, vaan sen kuuluisi olla helpoin vaihtoehto kaikille. Tutkitusti yksi keskeisistä kuluttajan ostopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä on ruuan hinta (lähde). Näin ollen kasvisruuasta täytyy siis tehdä lihaan ja maitotuotteisiin verrattuna halvempaa. Kun kasvisruoan ja kasvipohjaisten juomien hinta laskee, niiden osuutta on helpompi kasvattaa myös esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla.

Käytännössä kasvisruuan houkuttelevuutta verrattuna liharuokaan voidaan edistää kolmen vaatimuksemme kautta.

Ensinnäkin vaadimme, että lihan ja maidon tuotantoon ohjatut maataloustuet siirretään kokonaisuudessaan kasvipohjaisen tuotannon tukemiseen.

Toiseksi vaadimme, että ruuan verotusta muutetaan niin, että kasvisruuan verotus on selvästi kevyempää kuin liha- ja maitotuotteiden. Näin ehkäistään myös se, että ulkomaisen lihan kulutus kasvaisi. Lihaa ja maitotuotteita on syytä verottaa niiden aiheuttamien haittojen mukaisesti, aivan kuten alkoholia ja tupakkaa.

Kolmanneksi vaadimme, että lihan ja maitotuotteiden mainostus tulee kieltää samojen periaatteiden mukaisesti kuin alkoholin ja tupakan mainostamista on rajoitettu.

Rakenteellisen muutoksen on pohjauduttava oikeudenmukaiseen siirtymään, mikä tarkoittaa esimerkiksi valtion tarjoamaa koulutusta ja taloudellista tukea liha- ja maitotuottajille kasvisruokatuotantoon siirtymisessä. 

Siirtymän on oltava myös mahdollisimman ennustettava. Vuonna 2020 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan tämän päivän maatalousyrittäjien keskeisimpiin stressitekijöihin kuuluivat poliittisen kentän epävarmuustekijät; mm. tukipolitiikan epävarmuustekijät ja ilmastokeskustelu (lähde). Painopisteen siirtyminen kasvituotantoon on maapallon kestokyvyn säilyttämiseksi välttämättömyys ja täten vain ajan kysymys. Siksi on reilua ja kohtuullista tarjota mahdollisimman selkeästi ja ripeästi näkymä taloudellisista ja osaamisresurssiin liittyvistä siirtymätuista ja selvä viesti siirtymän välttämättömyydestä ja aikataulusta. Erityisesti karjatilallisten velka-aste on viimevuosina ollut suurta, eivätkä tuottajahinnat ole nousseet samassa suhteessa (lähde). Tämän vaikean taloudellisen lähtötilanteen huomioiminen on tärkeää, kun luodaan siirtymätukia kohti kasvipainotteista maataloutta.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisina ja opiskelijoina tärkein tehtävämme on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Siksi velvollisuutemme on tavoitella sellaista yhteiskuntaa, jossa nykyiset ja tulevat sukupolvet, ihmiset ja muut eliölajit paikasta riippumatta voivat elää ja voida hyvin. Meillä on velvollisuus kertoa tämän hetken ja tulevaisuuden kansanterveydellisistä ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista. Vaalien lähestyessä haluamme tuoda esiin niin päättäjille kuin äänestäjille, että toimimalla ruokatuotannon muutoksen eteen voimme sekä pelastaa ihmishenkiä että torjua ilmastokriisiä ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Vaikka olemme tottuneet eläinperäiseen ruokaan, se ei ole meille välttämättömyystekijä samalla tavalla kuin elinkelpoinen maapallo meille on.

Lähteet/ Sources:

Auvinen, S. Eläintuotannon tuet – Miten kestämätöntä ruoantuotantoa tuetaan. Animalia. Saatavissa: https://animalia.fi/verkkojulkaisut/elaintuotannon-tuet/ 

Dewitz, I. and Chemnitz, C. 2021. Pandemics: dangerous contacts. Heinrich-Böll-Stiftung foundation. Saatavissa: https://eu.boell.org/en/2021/09/07/pandemics-dangerous-contacts 

Health and sustainability outcomes of vegetarian dietary patterns: a revisit of the EPIC-Oxford and the Adventist Health Study-2 cohorts. Saatavissa: ​​​​​​https://www.nature.com/articles/s41430-018-0310-z

Konttinen, H., Sarlio-Lähteenkorva, S., Silventoinen, K., Männistö, S., & Haukkala, A. 2013. Socio-economic disparities in the consumption of vegetables, fruit and energy-dense foods: The role of motive priorities. Public Health Nutrition, 16(5), 873-882. Saatavissa: doi:10.1017/S1368980012003540 

Nikkola, Päivi. 2020. Maatalousyrittäjien hyvinvointi Kauhajoella. Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004306697

Pennanen, V. Ministeri Kurvinen: ”Lähes mystiset mittasuhteet” saanut ilmastoruokaohjelma ei valmistu. 8.2.2023. YLE. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20017095 

Poore, J. Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Saatavissa: https://www.science.org/doi/10.1126/science.aaq0216

Poutanen, K. S. et al. 2022. Grains – a major source of sustainable protein for health, Nutrition Reviews, Volume 80, Issue 6, June 2022, Pages 1648–1663,. Saatavissa: https://doi.org/10.1093/nutrit/nuab084 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-304X. 2015. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/mmtal/2015/mmtal_2015_2017-03-21_tie_001_fi.html. Available in English: https://www.stat.fi/til/mmtal/2015/mmtal_2015_2017-03-21_tie_001_en.html 

Walter, W. et al. 2019. Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems. Lancet 393: 447–92. Saatavissa: https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S0140-6736%2818%2931788-4

Yllä oleva maksumuurin takana oleva tutkimus selitettynä näissä lähteissä/ The main points of the article above are presented in these sources:

Chadwick, J. 2021. Meat and dairy accounts for 57% of greenhouse gas emissions released through food production and almost TWICE as much as plant-based alternatives, study finds. 13.9.2021. The Daily Mail. Saatavissa: https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-9986035/Animal-products-make-57-food-based-greenhouse-gas-emissions-study-finds.html 

Loken, B. & DeClerck, F. 2020. Diets for a Better Future: Rebooting and Reimagining Healthy and Sustainable Food Systems in the G20. EAT Forum. Saatavissa: https://eatforum.org/content/uploads/2020/07/Diets-for-a-Better-Future_G20_National-Dietary-Guidelines.pdf