Tammikuun 23. päivä Bulletin of the Atomic Scientists siirsi tuomiopäivän kellon viisareita kaksikymmentä sekuntia eteenpäin: aikaa keskiyöhön on nyt sata sekuntia. Bulletinin mukaan ihmiskunta ei ole ikinä ennen ollut näin vaarallisessa tilanteessa.

Bulletin on tieteilijöiden vuonna 1945 perustama järjestö, joka seuraa uhkia ihmiskunnalle. Bulletinin johtokunnassa on monia tunnettuja tieteilijöitä, mukaan lukien 13 nobelistia.

Vuonna 1947 Bulletin otti käyttöön tuomiopäivän kellon maailmanlaajuisen katastrofin vertauskuvaksi. Silloin keskiyöhön oli seitsemän minuuttia, nyt se on lähempänä kuin koskaan. Syynä ovat yhtä lailla ydinaseet ja ilmastonmuutos, joista jälkimmäistä Bulletin kuvaa ”vakavaksi ja pahenevaksi uhaksi ihmiskunnalle”. Bulletinin mukaan nyt on ”hätätila, joka vaatii koko maailman välitöntä, keskittynyttä ja sinnikästä huomiota. On sata sekuntia keskiyöhön. Kello tikittää. Tarvitaan välitöntä toimintaa.”

Bulletinin mukaan tilanne ei ole synkkä vain siksi, että ilmastonmuutos on merkittävä uhka, jonka torjumisella on kiire. Ongelmana on myös se, että hallitusten teot ovat kaukana siitä, mitä tilanne vaatii.

Kansalaisissa Bulletin sen sijaan näkee toivoa. Se mainitsee nuorten mielenosoitukset ympäri maailmaa syynä siihen, että tietoisuus ilmastokriisistä on kasvanut. Bulletin vertaa ilmastoaktivismia 70-ja 80-luvun kansanliikkeisiin, jotka vastasivat ydintuhon pelkoon. Ne auttoivat kääntämään asenteet ydinaseita vastaan niin, että noita helvetinkoneita ei ole käytetty vuoden 1945 jälkeen.

Suomalaiset ymmärtävät jo ilmastonmuutoksen vakavuuden. Tiedebarometrin mukaan 73% suomalaisista on sitä mieltä, että ”ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia”. Eri mieltä on vain 14%. Hallituksella on siis edellytykset kääntää kurssia nopeasti.

Nykyinen hallitusohjelma tunnistaakin ilmastonmuutoksen erääksi ihmiskunnan vakavimmista ongelmista, joka vaatii nopeita toimia. Sen lisäksi, että ohjelma asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä, se nostaa Suomen edelläkävijäksi ja kansainväliseksi johtajaksi ilmastokysymyksessä, yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa.

Hallituksen teot eivät valitettavasti vastaa hallitusohjelman linjauksia. Eräs tärkeimpiä askelia kohti hiilineutraalia tulevaisuutta on fossiilisten polttoaineiden nopea alasajo. Suomen hallitus menee päinvastaiseen suuntaan.

Räikein esimerkki on energiayhtiö Uniper. (Turpeenpolton tukeminen on toinen.) Suomalainen yhtiö Fortum omistaa 49.99 prosenttia Uniperista ja on kasvattamassa osuuttaan yli 70.5 prosenttiin. Suomen hallituksella on osake-enemmistö Fortumissa.

Uniper on avaamassa uuden kivihiilivoimalan Saksassa, vaikka nykyisetkin pitäisi sulkea, jos halutaan pysyä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa, kuten Suomen hallitus on linjannut.

Uniper on niin kiintynyt kivihiileen, että se on jopa uhannut haastaa Alankomaat oikeuteen siksi, että maa on päättänyt kieltää kivihiilen polttamisen vuoteen 2030 mennessä. Fortum on puolustanut Uniperin toimintaa.

Toissaviikolla Fortumin hallitus torjui ympäristöjärjestö WWF Suomen ehdotuksen siitä, että yhtiö sopeuttaisi toimintansa Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteisiin. Perustelu oli mielenkiintoinen: ilmastonmuutoksen hillitseminen ehdotetulla tavalla on ristiriidassa sen kanssa, että yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Jos hyväksyy Fortumin perustelun, voi vetää kauaskantoisia johtopäätöksiä energiayritysten ja ihmiskunnan selviämisen yhteensopivuudesta. Fortumin selitys kuitenkin ontuu sikäli, että valtion omistajaohjauksella on muitakin tavoitteita kuin taloudellinen voitto. Siinä voidaan ottaa huomioon yhteiskunnallisia seikkoja laajemmin, ja virallisesti omistajaohjaus perustuu hallitusohjelmaan. Suomen hallitus voi päättää, että hallitusohjelmaa todella noudatetaan ja kivihiilivoimalat suljetaan (kunhan Fortum saa enemmistön Uniperista), vaikkapa heti Fortumin yhtiökokouksessa ensi tiistaina 17.3.. Ilman kansalaisvaikuttamista näin kuitenkaan tuskin tapahtuu.

Se, että poliittiset päätökset ovat vastakkaisia virallisille linjauksille ja yleiselle mielipiteelle kertoo muutoksen vaikeudesta. Tilanne on kuitenkin myös otollinen kansalaistottelemattomuudelle ja muulle väkivallattomalle suoralle toiminnalle.

Koska suomalaiset tietävät jo, että ilmastonmuutos on vakava uhka, ei tarvita tempauksia, joissa vain yleisesti tuodaan esille ilmastokriisiä. Tieto ei yksin johda toimintaan eikä ahdistus muutokseen.

Sen sijaan on tärkeää tuoda näkyvästi ilmi hallituksen sanojen ja tekojen välinen syvä kuilu ja vaatia selvästi määriteltyjä poliittisia tekoja, ja työntää suoralla toiminnalla samaan suuntaan muiden vaikutuskeinojen kanssa. Ei ole aikaa odottaa seuraavaa hallitusta tai varaa hyväksyä nykyisen hallituksen vastahakoisuutta muutokselle. Ilmastokatastrofi tapahtuu jo nyt, ja mitä pidempään odotamme, sitä pahemmaksi se menee.

-Syksy Räsänen