Olin keskiviikosta maanantaiaamuun Helsingissä mukana Elokapina - Extinction Rebellion Finlandin Kesäkapinassa, ja haluan jakaa kokemuksestani muille. Jonkin verran uskallusta tämä tosin vaati. Ensinnäkin: Kyllä, näin saa osoittaa mieltä. Katso vaikka lainoppineen kommentit uutisjutusta, jossa itsekin näyn. (1) Toiseksi: Väkivallaton kansalaistottelemattomuus on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista nopean yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi. (2)

Leijona on rohkeuden symboli​​​​​​. Tämä leijona on riisunut miekkansa ja pukenut kukkaseppeleen päähänsä, sillä väkivalta voitetaan vain rohkeudella ja väkivallattomuuden voimalla. > Mohandas Gandhin sanoin, väkivallattomuus on vahvojen ase. Rohkeus ei ole sitä ettei pelota, vaan sitä, että uskaltaa toimia pelosta huolimatta. Pelkoa päin käyminen mahdollistaa meille todellisuuden kohtaamisen sellaisena kuin

Palaamme kaduille, jotta yhteiskuntamme viimein ymmärtäisi miten vakava nykytilanne on. Valtavan moni ympäri maailman ymmärtää sen jo, ja tekee kaikkensa saadakseen valtaapitävät toimimaan tilanteen vakavuuden edellyttämällä nopeudella. YK:n pääsihteerin mukaan ihmiskunta käy itsetuhoista kamppailua [https://www.bbc.com/news/science-environment-55147647] maapallomme luontoa vastaan. Ilmastotutkijat kertovat avoimesti, että viralliset 1,

1. Vaadimme, että Suomen hallitus aloittaa tosiasioiden kertomisen ilmastokriisistä suomalaisille, julistamalla ilmasto- ja ympäristöhätätilan ja ryhtymällä säännölliseen valtiolliseen kriisitiedotukseen. Pariisin sopimuksen oli määrä pysäyttää maapallon kuumeneminen 1,5 asteeseen, mutta meille ei ole puhuttu totta – menemme yli 1,5 asteen rajan todennäköisesti [https://www.climaterealitycheck.net/flipbook] jo tällä vuosikymmenellä

Metsäkapinan vaatimukset 1. Avohakkuista on luovuttava ja metsätaloudessa on siirryttävä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. 2. Metsähallituksen tulostavoitteesta on luovuttava. 3. Suomen on noudatettava EU:n biodiversiteettistrategiaa vuoteen 2030, suojeltava vähintään 30 % maapinta-alastaan, sekä kaikki jäljellä olevat vanhat metsät. 4. Metsätalouden tuet ja metsäneuvonta on suunniteltava ohjaamaan kohti ekologisesti kestävää metsänhoitoa. 5. Metsien

Elokapinaa ei ole. On vain joukko ihmisiä, jotka haluavat säilyttää elinkelpoisen planeetan myös tuleville sukupolville. On vain joukko ihmisiä, jakamassa kokemuksen nykyisen järjestelmämme epäonnistumisesta elämän ylläpitämisessä. On vain joukko ihmisiä poistumassa mukavuusalueeltaan ja käyttämässä väkivallatonta suoraa toimintaa, saadakseen tarpeeksi ihmisiä mukaan. On vain joukko ihmisiä, joille toisen hyvinvointi on tärkeämpää

Last spring, anti-immigrant stickers started to appear in Finland with the message “economic refugees - crime against nature”, falsely attributed to Elokapina (Extinction Rebellion Finland). While these did not receive much attention, a sticker in the UK with the message “Corona is the cure - humans are the disease”, likewise

Viimeisen sadan vuoden kuluessa avohakkuupainotteisen metsätalouden voittokulku on romahduttanut metsäluonnon monimuotoisuuden läpi koko Suomen. Metsää sanotaan olevan enemmän kuin koskaan, mutta taimikoiden ja nuorten metsien osuus on kasvanut samalla kun vanhat, yli 140-vuotiaat metsät on hävitetty murto-osaan vuosisadan takaisesta pinta-alastaan. > Tällä hetkellä lähes kaksi kolmasosaa Suomen metsistä on alle 80-vuotiaita.

Hyvin moni luulee, että siellä missä on puita, on oikeaa metsää. Se on hyvin ymmärrettävää, sillä jo kauan valtaosa “metsistämme” on ollut nykyisenlaista talousmetsää, sellaisia puupeltoja kuin ne nyt ovat. Vuosikymmeniä kansan päähän on myös iskostettu lukuisia valheita metsistä. Aarniometsä eli luonnonmetsä on mosaiikkimainen ja kerroksellinen, luonnoltaan hyvin monimuotoinen elinympäristö.

Hyvä aikakapselin avaaja. Tätä kirjoittaessa mittaushistorian lämpimin vuosi 2020 on juuri päättynyt. Elämme ihmisten aiheuttamien lämpöennätysten aikakautta ja yli asteen verran lämmennyt ilmasto näkyy jo Suomessa etenkin talvisin. Etelä-Suomeen terminen talvi (ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi alle nollan) ei välttämättä tule, kuten kävi vuonna 2019. Kirjoitamme sinulle kertoaksemme mitä

My son is planning his future after school. He still has a couple of more years to go before university studies can become reality, but the topic is already present in his mind. Science or art, or maybe both? What would be his thing? Something that he would like and

Sureeko järkevä ihminen metsänhakkuita? Onko suru aitoa? Onko se oikeutettua? Kuinka ainutlaatuista se on? Kuuluko se vain höyrähtäneille, herkkähipiäisille? Pitäisikö tyynenä katsoa raiskioita? Tai olla huomaamatta? Entä onko sillä mitään merkitystä miten koemme? Se, mitä näemme ei voi olla vaikuttamatta. Kauneutta kohdatessaan mieli täytyy ilolla ja kokemuksella elämän merkityksellisyydestä. Mutta

Keleistä huolimatta ja piittaamatta vesisateista — Joulu on taas! Nautitaan sen vahvoista perinteistä ja piparintuoksuisesta tunnelmasta. Laitetaan hetkeksi ympäristökriisit taustalle, iloitaan itsestämme, Elokapinasta, ja kaikista muista toivon tuojista maailmassa, kaikista hyvistä asioista, perheestä ja ystävistä. Iloitaan myös Luonnosta, joka on ikuisesti meitä mahtavampi. Olemmehan vain pienen pieni osa sitä. Joulu voi

Metsäkartoituksen menetelmillä kuka tahansa, jolla on riittävä taito ja tahto, voi pelastaa metsiä hakkuilta valokuvaamalla, kirjaamalla ylös havaintojaan ja raportoimalla. Suojeltujen lajien etsiminen metsissä on kuin salapoliisityötä. Alustavien selvitysten, kuten karttahavaintojen perusteella valikoidaan metsät, joissa käydään. Metsän luontoarvoja arvioidaan, ja havainnot valokuvataan mahdollisimman tarkasti raportointia varten. Luonnontilaisuutta arvioidaan muun muassa

Kantaessani kolmattatoista isoa säkkiä muovijätettä tämän vuoden sisään taloyhtiön pihalla sijaitsevaan muovinkeräysastiaan, herään tarkastelemaan kuilua, joka ammottaa itselleni hyväksi ajattelemieni arvoperiaatteiden ja arkivalintojeni välillä. Läsnä olevat tunteet ovat turhautuminen ja riittämättömyys. Olenko syntynyt kuluttamaan vai elvyttämään? Miten rakentaa elämä ympäröivän luontomme kannalta kestävälle pohjalle, tavoitteena sen elpyminen, kun on syntynyt

Rauhallisten mielenosoittajien pippurisumuttamisen jälkeen kansalaistottelemattomuus, protestointikeinomme, on lyönyt läpi julkisessa keskustelussa. Meiltä kysytään vastustammeko demokratiaa, saavutetaanko tiellä istumisella mitään ja millä oikeudella me rikomme lakia. Vaikka kaikkia kysyjiä ei yhdistä vilpitön uteliaisuus, kansalaistottelemattomuuden merkitystä pitänee vähän avata. Se on tämän kirjoituksen tarkoitus. Elokapina on kansalaisliike, jota ohjaavat tietyt periaatteet ja

Elokapinan 3.10.2020 järjestämä ilmastomielenilmaus on nostanut esiin kysymyksen poliisiväkivallasta ja kansalaistottelemattomuuden oikeutuksesta. Tässä kirjoituksessa haluan puhua poliisiväkivallan, ilmastokriisin ja ekologisen romahduksen yhteydestä toisiinsa. Elokapinan arvoissa ja periaatteissa keskeistä on myötätunto. Toimimme väkivallattomasti yhteisen hyvän puolesta, jotta kaikella elämällä planeetallamme olisi mahdollisimman turvallinen tulevaisuus. Myötätunto onkin yksi tapa tark

Olemme viime päivinä saaneet osaksemme paljon tukea ja kannustusta, mutta myös haukkuja, kritiikkiä ja suoranaista vihaa. Moni on myös osoittanut tukensa liikkeen tavoitteelle ja jakanut huolemme ilmastokriisistä, mutta pitänyt toimintatapaamme vääränä. Haluankin siis omasta näkökulmastani avata, miksi valintamme on juuri väkivallaton kansalaistottelemattomuus, ja vastata yleisimpiin saamiimme kritiikkeihin. “Miksette osoita mieltänne

Jos ajattelee pelkästään mediahuomiota, Elokapinan lauantainen Hätäjarrutus-mielenosoitus [https://www.facebook.com/events/691422188140061/] oli menestys. Kaikki valtamediat kirjoittivat aiheesta ja Twitterin suosituin aihetunniste on vielä vuorokausi myöhemmin #elokapina [https://blogi.arjoranta.fi/tag:elokapina]. Keskustelu ei kuitenkaan ole keskittynyt niihin teemoihin, joita mielenosoitus pyrki nostamaan esiin, lähinnä Helsingin poliisin tekemien

Valtioiden päättäväinen toiminta koronakriisissä on laajentanut käsitystä siitä mikä on poliittisesti mahdollista. Tässä hetkessä on päivänselvää, että valtiot todella voivat tehdä rauhanomaisia mutta dramaattisia toimenpiteitä suojellakseen väestöään. Silti samaan aikaan, kun kyse on ilmastokriisistä, poliittisen järjestelmän toimettomuus käy yhä räikeämmäksi. Greta Thunbergin sanoin [https://www.theguardian.com/environment/2020/aug/

Jonne Arjoranta & Ville Saarinen Useimmat visiot utopioista keskittyvät tapoihin, joilla yhteiskunta on järjestetty. Utopian voi esimerkiksi kuvitella tasa-arvoiseksi tavoilla, jotka eivät toteudu nykyisessä yhteiskunnassa. Mutta 2000-luvun yhteiskunnat ovat myös väistämättä teknologian jäsentämiä. Miltä näyttäisi teknologia utopiassa? Internetin kaltaiset teknologiat on luotu julkisella tuella ja ne ovat olleet kaikkien käytettävissä, mutta